Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2019.

Tyhjän pöydän kriisi

Joulun pyhät ovat onnellisesti ohi. Tosin noin kirjoittaessani tuntuu kuin se olisi ollut voimia vaativa esterata. Ei ollut. Oli ihanaa saada suurin osa nuorista mökille Joulun viettoon. Onnistuimme ensimmäisen kerran downgreidata sekä lahjojen että pöydän antimien määrää. Enää oli vain 12 eri lajia alkuruokia. Suuri osa näistäkin oli itse pyydettyjä kaloja. Oltiin jopa sitä mieltä, että ensi jouluna jätetään jopa laatikot ja kalkkuna pois. Tänään kärsin aamulla pienestä tyhjän pöydän kriisistä aamulla. Olin jo niin tottunut nuorten energiseen seuraan. Kaipaan jo myös innokasta peliseuraa. Eilen vietimme 25. hääpäiväämme. Häät vietettiin aikoinaan Ivalossa mökillä, josta oli viisi kilometriä lähimpään naapuriin. Hääyöksi hiiri oli jättänyt onnittelunsa päiväpeitolle. Pappi toivoi meille onnea myös tavallisena vakuutuspäivänä. Eilisen juhlamme kruunasi perheeseen syntynyt pikkuinen prinsessa. Nyt meillä on viisi lastenlasta. Mieheni kaveri oli kommentoinut Facebookissa osuvasti,

Saadaan mennä

Olin viime viikolla 83-vuotiaan äitini luona pari yötä. Viime aikoina olen vienyt hänet aina kuntosalille. Taas hän yritti hangoitella vastaan sanomalle, että "Pitääkö meidän nyt sinne lähteä". Vastasin, että me molemmat olemme etuoikeutettuja, kun saamme ja pystymme menemään kuntosalille. Koin tämän sen niin vahvasti, kun pari viikkoa oli mennyt vetäessä lonkkaa sohvalla. Ei ole todellakaan itsestään selvyys, että me kaksi olimme kuntosalilla ja teimme tosi hyvän tunnin treenin. Äitini osaa teknisesti tehdä harjoittelun kaikilla laitteilla oikein hyvin ja painotkin olivat meillä melkein yhtä suuret. Kuntosaliharjoittelu on ikäihmiselle todella tärkeää lihaskunnon ylläpitäjä. Äitinikin asuu ensimmäisessä kerroksessa ilman hissiä, joten reisistä täytyy löytyä jerkkua rappusten kiipeämiseen. Lisäksi se on mukava sosiaalinen juttu, kun siellä on aika paljon treenaavia pappoja. Kuntosaliharjoittelu selvästikin kannattaa, kun kuntosalin kassa kysyi häneltä eläkekorttia! Kävim

Lepattavaa elämää

Miten elämä voikin olla erilaista kuin reilu viikko sitten. Silloin elämää hallitsi terveys ja aktiivisuus. Nyt elämä tuntuu taas valuneen sairaan elämään. Ja se tuntuu taas kuin astuisi kuoppaan. Mieli ei meinaa hyväksyä, että nyt pitää ottaa rauhallisesti ja ei edes haaveilla joogasta tai salista. Sen lisäksi, että kärsin edelleen alaselästä ja sulattelen tietoa eteistakykardiasta, sain myös flunssan. Ehkä fiilikseen sairauden puolelle siirtymisestä vaikutti myös ensimmäinen esitykseni kokemustoimijana. Esityksen valmistelu oli taas hyppy muistoihin ja kylmään veteen. Lisäksi viikolle osui sekä kardiologian että hematologin puolivuosittaiset kontrollit. Hematologilla käynti oli taas positiivinen kokemus. Labratulosten mukaan tauti nukkuu erittäin hyvin. Pitkäaikaissairaalle on tärkeää saada luottamusta herättävä lääkäri, joka on koko matkan vastannut hoidostasi. Minulla se on alan huippu, Pekka Anttila. Löysin esitykseeni yllä olevan kuvan, jonka ympärille voisin rakentaa koko t

Harmaita sävyjä

On tämä ihmisen mieli ihmeellinen. Yhtenä päivänä kaikki on mahdollista ja olo on positiivinen ja energinen. Toisena päivänä kaikki tuntuu hankaavalta kuin karhea vaate iholla. Eilen oli juuri sellainen päivä ja oli melkein olin jo avaamassa Positiivareitten joulukalenterista luukkuja vähän ennakkoon. Alaselkäni on jämähtänyt ja eilen se teki todellisen topin. Muutaman päivän olen sinnitellyt lääkkeillä ja yrittänyt panna peliin kaikki venyttelykikat ja yrttilaastarit. No, en ole kyllä ole ollut sille tarpeeksi armollinen, vaan käynyt juhlissa seisomassa korkkareissa ja istunut Juha Tapion konsertissa kolme tuntia. Tosin konsertti oli niin hyvä, että oli pakko olla koko ajan pienessä liikkeessä ja jopa unohdin selkäjumini. Eilen olin sitten melkein liikuntakyvytön. Lääkkeiden avulla pääsin HYKS:iin kardiologin puolivuosittaiseen kontrolliin. Oli vähän noloa pyytää lääkärin apua päästäkseni ylös hoitopöydältä. Kaikki arvot olivat ok ja sydänarvot jopa laskeneet, kuten olooni verra

Oma keho on kuin joulukalenteri

Olen nyt käynyt kaksi kertaa Rosen-terapiassa ja edelleen se hämmästyttää. Miten terapeutti pystyy hengitystä ja lihaskireyttä havainnoimalla saamaan aikaan sellaisia tunteita? Ensin tulee tunne ja sitten vasta selitys sille tunteelle. Hämmästyin itsekin, mitä koin ja miten ne sanoitin. Koen, että Rosen-terapia on yhtä jännittävää kuin joulukalenterin avaaminen. Koskaan ei tiedä mikä tunne tai kokemus luukusta ponnahtaa. Rosen-menetelmä on tapa päästä kosketuksiin tunteiden ja kokemusten kanssa kehon kautta. Keho ei valehtele. Olemme tukahduttaneet lihasjännityksen avulla kehoomme tunteita ja kokemuksia, joita emme kykene käsittelemään niiden tapahtumahetkellä. Käytämme paljon energiaa noiden tunteiden varastointiin ja siksi niistä irti päästäminenkin on niin väsyttävää. 45 minuutin jälkeen haluaisi vain nukkua, vaikka on vain maannut paikallaan. Olin eilen ensimmäistä kertaa vapaaehtoisena Hope ry:ssä. Reilut pari tuntia järjestelin hyllyjä mm. 50-56 cm kokoisia vauvan vaatteit

Täyttä elämää vajaalla sydämellä

Luotan sydämen ääneen Luotan rohkeuteen Elän silloin ihanasti  Hetkeen viimeiseen Luotan sydämen ääneen, Paula Koivuniemi Luotanko oman sydämeni ääneen? Tätä kummastelin tänään aamulla joogassa, kun syke kipusi useasti yli 190:een. Ei sen pitäisi, koska ikäni mukainen maksimisyke on 161. Sama on tapahtunut muutaman kerran ja en tiedä onko se hyvä vai huono asia. Onneksi se myös palautuu nopeasti. Täytyy kysyä siitä ensi viikolla kardiologin kontrollissa. Sydämen toiminta on muutenkin muuttunut sitten viime kesän. Silloin syke alkoi kivuta kiivaasti aina suorituksen jälkeen ja rintaa puristi polttavasti. Nyt sitä ei ole enää tapahtunut kuntosalilla. Onko suorituskykyni parantunut ja sydän toimii normaalimmin? Näin haluan uskoa ja uskonkin. Olen kuntoillut ahkerasti ja se näkyy ainakin parantuneena kävelyvauhtina. Olen kirjoittanut tarinaa siitä, minkälaista on arkeni vajaatoimintaisen sydämeni kanssa ja olen tehnyt hienoja oivalluksia. Useasti uskotaan, että sydämen