Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2017.

Elämäni nopein sairaalareissu

Oli ihan hyvä lounas ja pyjama tuli testattua (ei istunut hyvin). En ehtinyt kuitenkaan laitostua, kun tulikin yllättävä kotiutus. Taisi olla historian ensimmäinen kerta, kun en suunnattomasti ilahtunut, kun lääkäri tuli ilmoittamaan kotiutuksesta.

Heille oli sattunut inhimillinen erehdys, joka aiheutti riskin keräykselle. Minun olisi pitänyt lopettaa viikkoa ennen Primaspanin eli lievän aspiriinin käyttö. Olivat vain unohtaneet kertoa minulle, vaikka lääkelista käytiin viime viikolla lääkärin kanssa läpi. Olen ottanutkin sitä hyvin satunnaisesti, mutta ei auttanut. Mitään riskiä verenvuodosta ei uskalleta ottaa. 
Seuraava aika menee jopa 3-4 viikon päähän, jos ei tule nopeaa varapaikkaa. Ja koko rumba siirtyy nyt eteenpäin. On kirjoittamattakin selvää, että harmittaa. Olin niin valmis ja kaikki oli aikataulutettu sen mukaan. 
Hain kotimatkalla lohdutukseksi ihanasta Kanniston leipomosta maukkaan laskiaispullan ja annoin itselleni sen syönnin verran aikaa märehtiä asiaa. Nyt on tomuso…

Tästä se ensimmäinen sprintti lähtee

Täällä sitä nyt ollaan Hyksissä ja ihmetellään. Pakko heti todeta, että Kolmiosairaalan modernit huoneet ovat hienot verrattuna vanhan Tornisairaalan jopa 8-hengen huoneisiin. Olen kahden hengen huoneessa ja tähän kuuluu oma kylpyhuone. Huonekaverikin on ihan mukava rouva. Täällähän on sekahuoneet eli yhtä hyvin naapuri voisi olla mies. 
Luopumisväsymystä? Tiistaina suljin työkoneeni, toistaiseksi. Siihen hetkeen kiteytyi yllättävän paljon tunnetta. Helpotusta ja haikeutta. Helpotusta siitä, että on yhdet murheet/haasteet vähemmän ja toisaalta tiedän hommien olevan oikein hyvissä käsissä. Koneen sulkeuduttua paneuduin sohvalle ja olin ihan superväsynyt. Mies epäili sen olevan liopumisväsymystä. Samanlainen tulee usein, kun jää lomalle ja adrenaliinitaso pääsee laskeutumaan. 
Alitajunta hommissa Viime aikoina olen nukkunut huonosti, kun päässä on pyörinyt niin paljon isoja asioita. Tulevat hoidot, muutto ja työasiat. Alitajunta työstää välillä liian kovilla kierroksilla. Nyt täällä sairaal…

Mistä sä olet?

Tärkeä kysymys, johon vastaan pääsääntöisesti kahdella tavalla. Olen Pohjanmaalta tai olen Tähdestä.
Joskus on tutkittu, että Pohjanmaalta pääkaupunkiseudulle muuttaneet ovat kaikkein ylpeimpiä omista juuristaan. Olen toki asunut Helsingissä liki 30 vuotta, mutta henkisesti olen edelleen Seinäjoen tyttö. Tällä viikolla olin tilaisuudessa, jossa avauspuheenvuoron piti Paula Risikko ja  esiintyjänä oli Paula Koivuniemi. Jotenkin tunsin heti jotain selittämätöntä yhteenkuuluvuutta meidän kolmen naisen kesken. Samaa tunsin Dubain lennolla, kun tunnistin takana istuvan perheen puheessa tutun nuotin ja tästä kauhavalaisesta perheestä tuli heti tuttu.
Työelämässä on aina Tähdestä ja siitäkin erityisen ylpeä. Oikeasti Tähti on SAFen  (Scaled  Agile Framework) mukainen juna, mutta minulle se on enemmänkin porukka ammattilaisia, joilla on yhteinen tavoite ja tapa toimia. Minulle on tärkeää, että kaikki voivat nyt ja tulevaisuudessa kertoa ylpeänä olevansa Tähdestä. Toinen tärkeä asia on se, e…

Katse eteen ja suupielet ylöspäin, teen vastoinkäymisistä voimaa

'Katse eteen ja suupielet ylöspäin, teen vastoinkäymisistä voimaa,   antaa tulla periksi en tuu antamaan'
Elastisen Eteen ja Ylös -biisissä on valtavasti voimaa ja hyvää energiaa. Sitä voin sitten fiilistellä, kun sairaalassa tulee eteen vaikeita hetkiä. Niitäkin on väistämättä luvassa. Nyt alkaa shown alku olla vääjäämättömästi lähellä ja pikku hiljaa alkaa vatsan pohjaa kutitella.
Moni ystävä on kysellyt, että jännittääkö. Kyllä varmaan alitajuntaisesti enemmän kuin tiedostankaan. Ehkä enemmänkin olen malttamaton ja utelias. Siitä tulee kokemus isolla K:lla.
Kantasolusiirron jo kokeneet vertaisryhmäläiset ovat hyvin valistaneet, mitä fyysisiä ongelmia on tulossa. Eihän jatkuva huonovointisuus, ripulointi, ruokahaluttomuus ja väsymys mitään mukavia tule olemaan. Onneksi se on ohimenevää. Mietin, että vähän sama juttu kuin raskaudenaikaisessa pahoinvoinnissa tai synnytyskivuissa.
Olen voinut neljä raskauttani todella huonosti ja pahimmillaan mikään ei pysynyt sisällä ja l…