'Katse eteen ja suupielet ylöspäin,
teen vastoinkäymisistä voimaa,
antaa tulla periksi en tuu antamaan'
Elastisen Eteen ja Ylös -biisissä on valtavasti voimaa ja hyvää energiaa. Sitä voin sitten fiilistellä, kun sairaalassa tulee eteen vaikeita hetkiä. Niitäkin on väistämättä luvassa. Nyt alkaa shown alku olla vääjäämättömästi lähellä ja pikku hiljaa alkaa vatsan pohjaa kutitella.
Moni ystävä on kysellyt, että jännittääkö. Kyllä varmaan alitajuntaisesti enemmän kuin tiedostankaan. Ehkä enemmänkin olen malttamaton ja utelias. Siitä tulee kokemus isolla K:lla.
Kantasolusiirron jo kokeneet vertaisryhmäläiset ovat hyvin valistaneet, mitä fyysisiä ongelmia on tulossa. Eihän jatkuva huonovointisuus, ripulointi, ruokahaluttomuus ja väsymys mitään mukavia tule olemaan. Onneksi se on ohimenevää. Mietin, että vähän sama juttu kuin raskaudenaikaisessa pahoinvoinnissa tai synnytyskivuissa.
Olen voinut neljä raskauttani todella huonosti ja pahimmillaan mikään ei pysynyt sisällä ja laihduin liki 10 kiloa. Siitäkin selvittiin, kun tiesi sen 'pää pöntössä' -ajanjakson menevän joskus ohi. Ja nekin tuskat kannatti kärsiä, kun on saanut palkinnoksi kolme vaaleanpunaista nyyttiä. Nyt palkinto on vähän erilainen. Kaikki laskutaitoiset huomasivat, että raskauksien ja nyyttien määrä eivät stemmanneet ja näin on. Yksi raskaus päättyi 22 viikko ja pieni vaaleansininen nyytti jäi saamatta.
Olen yrittänyt fyysisesti valmistautua tulevaan mahdollisimman hyvin ja tärkein oli varmaan kuntoloma Dubain lämmössä. Paljon aurinkoa, leppoisaa oleilua, pitkiä yöunia, kuntosalia ja vesijumppaa.
Ravintooni olen lisäillyt kaikenlaisia juttuja, joilla yritän saada vastustuskyvyn mahdollisimman kovaan timmiin. Hulluin kokeilu on varmaan Havupuu-Pakuri-uute. Sitten hoitojen aikana ei sitten saa käyttää mitään luontaistuotteita tai lisäravinteita.
Sitten pitäisi käydä valitsemassa peruukki ja ostaa pari kivaa trikoopipoa. Postista tupsahti 132 euron maksusitoumus tiettyyn liikkeeseen ja pohdin, että riittääkö se mihinkään kivaan. Tyttäret ovat jo ilmoittautuneet makutuomareiksi. Vaikka hiusten lähtöön valmistautuu henkisesti ja peruukin hankinnalla, uskon sen sitten olevan kova paikka. Onneksi minulla on lyhyet hiukset, jotka kasvavat nopeammin. Ehkä saankin 'hyvityksenä' uudet paksut ja kiharat hiukset.
Pieni puristus on vielä edessä ja se on muutto. Koko viikonloppu meni käydessä läpi kaikki keittiön kaapit. Olen varannut itsepalvelukirpputorin ensi viikonlopusta alkaen ja myytävää tavaraa kertyi valtavasti. Silti tavaraa jäikin yli oman tarpeen. Olemme asuneet tässä talossa yli 12 vuotta ja osaa astioista emme ole käyttäneet kertaakaan. Eilen oli välillä niin epätoivoinen olo, että tuli melkein itkupotkut ja olin illalla ihan kuitti. Onneksi pääsin välillä ystävieni kanssa rentouttavalle blinibrunssille.
Haikeaa on myös jättää väliaikaisesti hyvästit työlle ja erityisesti rakkaille työkavereille. Onneksi voin luottaa siihen, että hommat hoituvat, todennäköisesti jopa paremmin, kun minä vedän lonkkaa sairaalassa ja kotona. Tänään osallistuin etänä sähköisesti yhteen työpalaveriin ja voi sitä naurun määrää. Sitä minä tulen kaipaamaan.
Tuleva aikataulu tulee menemään niin, että ensi viikon torstaina menen HYKS:iin keräilyn valmisteluun ja saan niitä solujen kasvua aktivoivia pistoksia. Niiden sivuvaikutus voi olla kivut alaselässä, kun soluja kasvaa enemmän kuin luuytimessä on tilaa. Sitten maanantaina pitäisi olla verenkierrossa niin paljon kamaa, että voidaan tehdä keräily. Se tapahtuu vähän kuin dialyysi. Veri juoksutetaan jonkun masiinan kautta ja siitä erotellaan pakastettavat solut. Sen pitäisi olla ohi 2-3 tunnissa.
Kuvassa on viime viikolla otetun luuydinnäytteen tuotokset. Purkissa on pitkulainen pala lantion luuta ja nuo näytteet ovat luuydinnestettä. Oli muuten näytteessä todella vähän vinksahtaneita soluja. Kolme vuotta sitten oli arvo 3.7 (20 % sairaita) ja nyt vain 0.7.
Kommentit
Lähetä kommentti