Vive el momento

Olipa mukavaa päästä edes vähän nauttimaan syksyisestä metsästä. Tosin matkasin autolla tuon parinsadan metrin matkan metsän reunaan. Kori täyttyi kantarelleista ja suppilovahveroista. Koekeittiössä syntyi tällä kertaa suppilovahveropasteijoita ja tein jopa itse voitaikinan. Pakko myöntää, että onnistuivat hyvin.  Onkohan muutto edessä?  Asuntomme myynnissä on ollut tosi hiljaista ja Hesarikin uutisoi isojen asuntojen kaupan hiipuneeen 20 % viime vuoden tasosta. Tänään oli kuitenkin näytössä ollut yksi erittäin kiinnostunut pariskunta, jotka olivat katsomassa asuntoa jo toisen kerran. Nyt odotellaan jännittyneitä mahdollista tarjousta.  Samalla kyllä nousee paniikki mahdollisesta muutosta. Uudesta kodista ei ole hajuakaan ja muutto tässä kunnossa tulee olemaan haaste.  Huomenna saan tämän syklin viimeisen pistoksen ja henkinen taistelutavoite on asetettu torstaille, jolloin toivottavasti on pahimmat väsymykset ja sydäntykytykset voitettu. 

Kiireisinä työviikkoina sitä haaveili, että voisi vain olla. Nyt, kun voi vain olla, ei sekään tunnu enää niin luksukselta. Tosin tuntuu, että kiireen suhteen elämä on viimeisinä vuosina ollut hyvässä balanssissa. Kiitos Heinolan, johon olemme lähes joka viikonloppu vetäytyneet lataamaan akkuja. Se on vain aika koko paikka, kun sinulta häviää motivoivat työt, iso osa sosiaalista elämää, mahdollisuus liikkua ja tietenkin isoimpana melkoinen pala terveyttä. Toki yritän asennoitua ja miettiä, että nyt keskityn vain itseni hoitamiseen ja nautin, kun ei tarvitse suorittaa. No, olisi mukavaa, kun olisi edes jotain järkevää tekemistä ja funtsittavaa. Päivän kohokohdaksi ei vain riitä, että yes tänään tulee Junior Master Chef tai Voice of Kids. Tai voisi riittää, jos olisi tottuneempi sellaiseen elämään. Kontrasti on vain niin suuri ja vaatii selvästikin paljon harjoitusta.  Tämä kirjoitus menee kyllä nyt valituksen puolelle ja minun pitäisi kuitenkin olla kiitollinen, että moni asia on nyt pa

Maanantaina sain syklini toisen piikin ja on ollut yllättävän hyvä olo. Viime yönä tuli kyllä taas valvottua muutama tunti, mutta siinä ne meni horroksessa hyvillä ajatuksilla. Kamalinta on yövalvominen silloin, kun ajatukset pyörivät vain ikävissä ajatuksissa.  Mukavia ajatuksia ovat nyt kaikki kokkailuun ja sisustamiseen liittyvät. Valitettavasti kotimme ei ole vielä käynyt kaupaksi ja vielä en pääse sisustamaan uutta kotia. Tyttäreni sulhasineen sitä vastoin teki eilen hyvät asuntokaupat ja äitinä en millään malta olla osallistumatta (vävyehdokkaan mielestä varmaan sekaantumatta :)) sisustamiseen. Yritän kyllä parhaani. Hirvipataa Reinin lihan tapaan Päivän kokkailujen suunnittelu kuului viime yön ajatteluihin. Tiinan koekeittiössä syntyi tänään illalliseksi hirvipataa Reinin lihan reseptillä. Hirven palat paistetaan kevyesti voissa ja laitetaan pataan yhden lihafondikuution, smetanan ja Rasilaisen hapankaalin kera. Pata saa hautua uunissa miedossa lämmössä muutaman tunnin ja maukas

Perjantaina piipahdin lääkärissä ja hän totesi kaiken olevan kunnossa ja voitiin aloittaa neljäs hoitosykli.  Hoidon jälkeen lähdimme tuttuun tapaan mökille rentoutumaan ja nauttimaan syksystä. Harmittaa kyllä vähän, etä en itse pääse sienimetsään. Nautin suunnattomasti kuljeskelusta syksyisessä metsässä. Nyt minulle jää sienisaaliin siivous. Satoa tuntuu edelleen riittävän ja nyt pääsee nauttimaan jo tuoreista suppilovahveroistakin. Jaankin teille jo vuosia sitten saamani sienikeiton reseptin, joka toimii aina.  Suuren metsän sienikeitto 2,5dl kasvislientä 5 dl kanalientä (1,5 kanaliemikuutiota) 3 dl kuohukermaa 2 litraa (tai 60 g kuivattuja) suppilovahveroita 1 laakerinlehti 3 cl sherryä Sipulia oman maun mukaan Voita Persiljaa Keitä kerma, kanaliemi ja kasvisliemi kokoon. Nestettä jää noin 8 dl.  Kuullota sipulit voissa ja lisää sienet. Lisää sipuli/sieniseos ja laakerinlehti liemeen.  Lorauta sherryä, mausta mustapippurilla ja lisää tarvittaessa ripaus suolaa. Soseuta keitto ja suu

Tänään piti taas jännittää ja odottaa lääkärin soittoa yli puolen päivän.  Onneksi kaikki labra-arvot olivat ok ja seuraava hoitosykli voidaan aloittaa huomenna. Eli periaatteessa kaikki etenee suunnitelmien mukaan, mutta silti on perhosia vatsassa. Voimia tullaan tarvitsemaan.

Kyllä on ollut ihanaa, että olo on ollut pari päivää kuin melko normaali. Olen jaksanut touhuta arkisia asioita ja tavannut ystäviä. Se antaa kummasti lisää voimia ja uskoa. Toki päivä liikenteessä vaatii veronsa.   Arki on parasta Muistan vuosien takaa yhden äidin haastattelun, jonka tytär loukkaantui vakavasti auto-onnettomuudessa ja perhe vietti viikkoja sairaalassa. Äidistä oli aivan mahtavaa, kun hän pääsi Prismaan työntämään ostokärryjä ja sai tehdä arkisia asioita. Juhlat ovat bonuksia, mutta samoilla fiiliksillä olen itsekin. Niin arvokasta, kun voi tehdä ihan tavallisia asioita, kuten tänään leipoa sämpylöitä ja käydä elokuvissa. 

Olen kovasti yrittänyt pitää yllä positiivista asennetta, mutta nyt se on fyysisen jaksamisen myötä kadonnut jonnekin hyvin kauas, ainakin tänään. Ehkä huomenna on jo parempi päivä.  Todennäköisesti hoito toimii, kuten pitääkin ja lääke tekee kaikkensa nujertaakseen kaiken pahan pois elimistöstä. Siltä se kyllä valitettavasti tuntuukin, kun samalla häipyvät myös kaikki voimat. Harmittaa, kun ei ole oikein pontta tehdä mitään ja alkaa tämä sohvaelämä hiukan pitkästyttämään. Edes susilauman päivän peliesityksestä ei ollut piristäjäksi.

Tänään sain kolmannen hoitosyklin viimeisen, neljännen pistoksen ja nyt on odotettu kymmenen päivän  tauko. Tosin tässä menee vielä muutama päivä aina pistoksen jälkeen, kun pääsee mm. nukkumisen kanssa balanssiin. Onneksi ei ole tullut mitään sivuoireita. Toki olen ollut aika väsynyt viime päivinä ja yrittänyt ottaa rauhallisesti. Kyllä oli taas susilaumalta upea ja jännittävä matsi. Ovat kyllä melkein liian jännittäviä otteluita minun pumpulle. Petteri Koponen oli kyllä huima. Pakko kommentoida, että kentällä hän näyttää niin pieneltä isojen puolustajien rinnalla, mutta livenä kerran meidän eteisessä vierailleena onkin yllättävän pitkä. Pää hipoi lamppuja.  Eilen olin ensimmäisen kerran yhdessä asuntonäytössä, jossa mainoslause 'remontoi tästä perheellesi unelmienkoti', piti täydellisesti paikkansa. Kaikki pinnat, kaapit ja keittiö pitäisi laittaa uusiksi. Ihmeellisintä asunnossa olivat laattalattiat kaikissa makkareissa, ilman lattialämmitystä. Siinä olisi piikkaaamista. Tyk

Olen aina nauttinut aamuista ja nykyään erityisen paljon. Iltaisin olen usein niin väsynyt ja sydän muistuttelee itsestään. Yöt ovat välillä tuskastuttava hitaita ja siksi on aina suuri ilo herätä uuteen, pirteämpään päivään. Ja sairaslomalaisen pieninä iloina, ilman herätyskelloa. Tämäkin aamu oli näin kaunis Konnivedellä, josta nousi taas kelpo kala- ja rapusaalis. Itse nautin, kun pääsin neljän tunnin yöunien jälkeen taas maalaamaan. Kiusasin aviomiestä, että ehkä maalaan yöllä eteisen katon, jos ei tule uni silmään. Onneksi tuli tennistä ja meni siinä yön tunteina yksi romaani. Onko tämä lasi tyhjä vai täynnä? Kuuntelin eilen radiosta ohjelmaa keliakiasta ja toimittaja lähti liikkeelle negatiivisuuden kautta. Mitä kaikkea keliaakikko ei saa syödä. Haastateltava käänsi asian heti toiseen näkökulmaan. Miten paljon kaikkea voi silti syödä. Samaa filosofiaa yritän itse sinnikkäästi noudattaa ja joskus se onnistuu paremmin ja joskus ne mahdollisuudet elää silti täyttä elämää tuntuvat ol

Sadonkorjuun antimia Kasvimaani ei ole ollut tänä kesänä oikein hyvässä hoidossa ja uutuuskokeilu, Mangoldi, taisi tuottaa kolme lehteä. Omenapuummekaan ei ole ollut kovin satoisa, mutta on niistä tehty jo muutamat piirakat ja uutena kokeiluna omena-inkivääri-hillo. Toimii hyvin juustojen kera.  Parempi puoliskoni on meillä se varsinainen säilöjä ja tänäkin vuonna saatiin talteen marja-aronioitten vitamiinit. Niille onkin ollut jo käyttöä, kun tytär on ollut muutaman päivän pärskivä Nuuskamuikkunen. Minä yritän parhaani mukaan vältellä pöpöjä ja käyttää litrakaupalla käsidesiä ja pyyhkiä kahvoja ym.  Sama meillä asuva ihmemies jaksaa edelleen huolehtia, että voimme edelleen nauttia ravuista. Onneksi nämä jättiläiset eivät ole enää uimavesilläni.  Tattisato omalta tontilta on ollut mahtava. Kohta loppuu reseptit kesken. Sienistä on jo tehty muhennosta, parit keitot ja tänään tatti-pekoni-rucola -pizzaa. Eroon turhasta tavarasta -projekti Projektini Eroon turhasta tavarasta saavutti tänä