Siirry pääsisältöön

Ihan syksyinen viikonloppu

Perjantaina piipahdin lääkärissä ja hän totesi kaiken olevan kunnossa ja voitiin aloittaa neljäs hoitosykli. 

Hoidon jälkeen lähdimme tuttuun tapaan mökille rentoutumaan ja nauttimaan syksystä. Harmittaa kyllä vähän, etä en itse pääse sienimetsään. Nautin suunnattomasti kuljeskelusta syksyisessä metsässä. Nyt minulle jää sienisaaliin siivous.

Satoa tuntuu edelleen riittävän ja nyt pääsee nauttimaan jo tuoreista suppilovahveroistakin. Jaankin teille jo vuosia sitten saamani sienikeiton reseptin, joka toimii aina. 

Suuren metsän sienikeitto
2,5dl kasvislientä
5 dl kanalientä (1,5 kanaliemikuutiota)
3 dl kuohukermaa
2 litraa (tai 60 g kuivattuja) suppilovahveroita
1 laakerinlehti
3 cl sherryä
Sipulia oman maun mukaan
Voita
Persiljaa

Keitä kerma, kanaliemi ja kasvisliemi kokoon. Nestettä jää noin 8 dl. 
Kuullota sipulit voissa ja lisää sienet. Lisää sipuli/sieniseos ja laakerinlehti liemeen. 
Lorauta sherryä, mausta mustapippurilla ja lisää tarvittaessa ripaus suolaa.
Soseuta keitto ja suurusta tarvittaessa (tarpeen, jos käytät kuivattuja sieniä).
Koristele lopuksi hienoksi hakatulla persiljalla.

Mukava rapulounas
Rapuja riittää edelleen ja tällä kertaa niitä nautittiin lounaalla hyvien ystävien seurassa. Edellisenä viikonloppuna söimme rapuja vielä ulkona kynttilöiden ja lyhtyjen tuodessa tunnelmaa. Seuraavat ravut on tarkoitus nauttia perinteisesti hääpäivänämme 28.12. 

Alkuruokana oli tällä kertaa mustista torvisienistä tehty Suuren metsän sienikeitto. Keiton seuraksi kokeilin tehdä Mallaksen Saaristolaisleipää, johon lisätään vain vesi. Mukana on jopa paistovuoka. Erinomainen tuote, jota teen varmasti toistekin. Rapujen päälle nautittiin syksyyn sopiva omenapaistos vaniljakastikkeen kera. 


Positiivisin mielin 
Viikonloppu sujui terveyden suhteen ongelmitta ja sain jopa nukuttua kortisoni-yöt melko hyvin. Huomenna saan seuraavan pistoksen ja toivotaan edelleen kaiken sujuvan hyvin.

Tänään tulee taas jännittävä lentopallo-ottelu Serbiaa vastaan. Entisenä lentopalloilijana on ollut ilo seurata Suomen joukkueen upeita otteita. 

Kommentit

  1. Kiva, että sait nukuttua ja viikonloppu sujui hyvin. Toivottavasti ensi syksynä pääset taas sienimetsäänkin.

    Tuo sienikeitto on niin ihanaa. Mutta eikös tohon reseptiin kuulu myös omenaa? Joskus ainakin laitoit sinne omenaa vähän joukkoon ja se toimi tosi hyvin. Täytyykin kokeilla josko tuota keittoa voisi tehdä kookoskermalla...

    -v-

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita kriitiko

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan

Sinä pieni urhea nainen

                                                                           Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen, kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun: Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun. Eeva Kilpi Kylläpä on kulunut pitkä aika, yli kaksi kuukautta, kun olen viimeksi kirjoittanut mitään. Olen jo saanut huolestuneita kyselyitä voinnistani. Älkää olko huolissanne. Kaikki on oikein hyvin. Jostain syystä yleinen innostukseni kirjoittamiseen on ollut kateissa.  Joulu sujui varsin perinteisesti mökillä, mutta aiottua pienemmällä kokoonpanolla. Uusi vuosi vietettiin tuttavien luona Rukalla ja sieltä ajeltiin Lapin maisemia ihaillen Äkäslompoloon. Viikko tarjosi vaihtelevia säitä, kuten usein tammikuussa. Olen käynyt Ylläksellä 44 vuotta ja oli varmaan ensimmäinen kerta, kun tunturin huipulla oli tyyntä. Alkuviikosta inversio oli voimakas ja se aiheutti suuret lämpötilan vaihtelut.