Täällä sitä nyt ollaan Hyksissä ja ihmetellään. Pakko heti todeta, että Kolmiosairaalan modernit huoneet ovat hienot verrattuna vanhan Tornisairaalan jopa 8-hengen huoneisiin. Olen kahden hengen huoneessa ja tähän kuuluu oma kylpyhuone. Huonekaverikin on ihan mukava rouva. Täällähän on sekahuoneet eli yhtä hyvin naapuri voisi olla mies.
Luopumisväsymystä?
Tiistaina suljin työkoneeni, toistaiseksi. Siihen hetkeen kiteytyi yllättävän paljon tunnetta. Helpotusta ja haikeutta. Helpotusta siitä, että on yhdet murheet/haasteet vähemmän ja toisaalta tiedän hommien olevan oikein hyvissä käsissä. Koneen sulkeuduttua paneuduin sohvalle ja olin ihan superväsynyt. Mies epäili sen olevan liopumisväsymystä. Samanlainen tulee usein, kun jää lomalle ja adrenaliinitaso pääsee laskeutumaan.
Alitajunta hommissa
Viime aikoina olen nukkunut huonosti, kun päässä on pyörinyt niin paljon isoja asioita. Tulevat hoidot, muutto ja työasiat. Alitajunta työstää välillä liian kovilla kierroksilla. Nyt täällä sairaalassa varauduin jo tulevaan yöhön pyytämällä unilääkettä. Mikään ei ole niin tylsää kuin viettää unetonta yötä sairaalan sängyssä.
Ensimmäinen sprintti
Sprint planning on nyt hoitotiimin vastuulla. Ensimmäisen sprintin tavoitteena on saada kasvatettua verenkiertooni iso määrä kerättäviä soluja. Se tehdään antamalla kasvutekijää pistoksina kolmena tai neljänä päivänä. Useimmat saavat pistellä niitä kotona, mutta minun pitää olla sairaalassa seurannassa sydämen takia. Kävin juuri kardiologilla kontrollissa ja ultraäänessä. Sydämen suhteen tilanne on onneksi pysynyt muuttumattomana. Maanantaina sitten kontrolloidaan, että soluja on saatu verenkiertoon tarpeeksi ja keräys voidaan toteuttaa. Kasvutekijästä voi tulla koviakin luukipuja, kun soluja ahtautuu luuytimeen niin paljon pieneen tilaan. Siihen on onneksi kipulääkkeet.
Kisakatsomo omassa sängyssä
Minulla on sängyssä jopa oma TV ja tänään se testataan, kun innokkaana penkkiurheilija voi aloittaa oman MM-kisaurakkansa sprinttejä seuraten. Eilen katsoin avajaiset ja todella hämmästelin ohjelman suunnittelijaa. Ilman hurjaa lumipyryäkin voimistelijat ja tanssijat pienissä esiintymisasuissaan eivät sopineet talvikisoihin ja ulkolavalle. Tuli sama fiilis kuin aikoinaan Helsingin MM-kisojen avajaiset kovassa vesisateessa. Pienet rullaluistelijatytöt värisivät tunnin vesisateessa ja saivat katsojien kaiken säälin ja sympatian.
Kommentit
Lähetä kommentti