Täyttä elämää vajaalla sydämellä

Luotan sydämen ääneen

Luotan rohkeuteen

Elän silloin ihanasti 

Hetkeen viimeiseen

Luotan sydämen ääneen, Paula Koivuniemi

Luotanko oman sydämeni ääneen? Tätä kummastelin tänään aamulla joogassa, kun syke kipusi useasti yli 190:een. Ei sen pitäisi, koska ikäni mukainen maksimisyke on 161. Sama on tapahtunut muutaman kerran ja en tiedä onko se hyvä vai huono asia. Onneksi se myös palautuu nopeasti. Täytyy kysyä siitä ensi viikolla kardiologin kontrollissa.

Sydämen toiminta on muutenkin muuttunut sitten viime kesän. Silloin syke alkoi kivuta kiivaasti aina suorituksen jälkeen ja rintaa puristi polttavasti. Nyt sitä ei ole enää tapahtunut kuntosalilla. Onko suorituskykyni parantunut ja sydän toimii normaalimmin? Näin haluan uskoa ja uskonkin. Olen kuntoillut ahkerasti ja se näkyy ainakin parantuneena kävelyvauhtina.

Olen kirjoittanut tarinaa siitä, minkälaista on arkeni vajaatoimintaisen sydämeni kanssa ja olen tehnyt hienoja oivalluksia. Useasti uskotaan, että sydämen vointiin vaikuttaa erityisesti liikunta, kuten jo edellä hehkutin. Uskon kuitenkin, että mielellä on ihan yhtä suuri vaikutus. Sydän tarvitsee toimiakseen optimaalisesti taolaisuuden mukaista yiniä ja yangia, olemista ja toimintaa. Yang on  liikettä, aktiivisuutta ja sisäänhengitystä. Nämä kaikki aktivoivat sympaattista hermostoa ja saavat meidät tarvittaessa vaikka taisteluvalmiuteen. Yhtä paljon sydän tarvitsee yiniä eli rauhoittumista ja pysähtymistä. Rauhallinen, tietoinen hengitys stimuloi parasympaattista hermostoa ja sydämen syke ja verenpaine laskee.

Aamun sykkeen pilviin nostanut jooga on yang-tyylistä vahvistavaa tekemistä. Sen vastapainoksi sopii yin-jooga, joka rauhoittaa mieltä ja venyttää kehoa. Yritän joka päivä tehdä näitä kahta toisiaan täydentävää perusvoimaa aktivoivaa tekemistä. Huomasin, että elämääni mahtuu nykyään yllättävän paljon rauhoittavaa tekemistä eli olen oikealla tiellä. Toki olen etuoikeutettu, koska eläkeläisenä ei ole enää työn tuomaa kiirettä ja painetta ja aikaakin on vaikka muille jakaa. Näin tänään kaupassa viimeisimmän pomoni ja kerroin hänelle, että kaipaan joskus kovasti palavereihin. Kyllä häntä hämmästytti ja nauratti.

Yin-tyyppistä tekemistä on yin-joogan lisäksi rauhallinen luonnossa liikkuminen, lukeminen, kirjoittaminen, taidenäyttelyistä ja musiikista nauttiminen. Viime viikolla pääsimme kirkon järjestämään Myötätunto-iltaan, jossa keskustelijoina olivat Eero Huovinen, Teemu Laajasalo ja toimittaja Anna-Stiina Nykänen. Olipa kiinnostavaa. Uskon, että itsemyötätunto, kiitollisuus ja armollisuus itseään kohtaan ovat tärkeitä sydämen hyvinvoinnille.

Olin taas Hämeenlinnassa Kokemustoimija-koulutuksessa ja tällä kertaa viimeisen kerran. Vielä puuttuu näyttö eli oman tarinan kertominen jollekin kohderyhmälle. On mielenkiintoista, miten viidessä päivässä muista koulutettavista tuli läheisiä ja ajattelen heitä suurella lämmöllä. Varsinaisia oman elämänsä sankareita. Tuli mieleen Elastisen laulun sanat, joissa kuvataan meidän olevan rypistettyjä papereita. Vaikka paperi silitetään suoraksi, jäävät rypyt eli eletty elämä ja sen haasteet näkyviin. Tuossa porukan ihmisiä oli rypistetty oikein kunnolla ja on ihme, miten sinut he ovat itsensä ja tapahtuneen kanssa.