Siirry pääsisältöön

Toivon toukokuu

Hyvien labratulosten innostamana päätin lähteä vähän haasteellisemmalle lenkille Luukin lumoavaan luontoon. Viiden kilometrin mäkinen reitti sujui ihan hyvin, mutta kyllä olin sitten illalla väsynyt ja sydämessä tuntui. Mies muistutti, että parempi kunto ei tarkoita, että olen terve. Olenkin ottanut viime päivät vähän rauhallisemmin. Eniten sydämelle taisi ottaa jännittävä Honka - Kataja korismatsi. Jännittävän kiihkeä matsi.

 
Torstaina olin kardiologilla ja hän oli tyytyväinen labratuloksiin. Ultraäänitutkimuksessa arvot olivat samat kuin aiemminkin. Tiedän, että normaaliksi ne eivät koskaan tulekaan. Vasemman kammion seinämä pysyy paksumpana ja joustamattomampana loppuelämäni. Hienoa on tällä viikolla ollut se, että sykkeeni alkoi ensimmäisen kerran 7:llä. Viime syksynä en päässyt koskaan alle 90. 

Tyttöjen hömppää
Jäi pääsiäisestämme kirjoittamatta tyttöjen kauneus- ja terveystuokiot. Saunassa hellimme itseämme kuorinnoilla ja kasvonaamioilla. Saunan jälkeen kokeiltiin ihanaa vartaloöljyä ja kasvoihin ravitsevaa ampullihoitoa.


Yöksi laitoimme kiinalaiset kuonan poistolaastarit, jotka tuntuivat mukavan kihelmöiviltä. Aamulla oli aika järkytys, kun valkoiset laastarit olivat yöllä muuttuneet tummanvihreiksi minulla ja Oonalla. Nuorimmalla tyttärellä ne olivat paljon vaaleammat. Ehkä hänellä oli kehossa vähän kuona-aineita.


Toivon toukokuu
Mietin sopivaa toukokuuhun trimmaavaa teemaa ja päädyin toivoon. Toivossahan on hyvä elää, tiesi lapamatokin. Toukokuu on aina täynnä positiivista energiaa ja se antaa lupauksia tulevasta kesästä. Siksi se on mitä parhain kuukausi toipumiselle työkuntoon kesäkuuksi. 

Levolle laskiessa
En osaa määritellä omaa hengellisyyttäni. Olen aina uskonut johonkin korkeampaan voimaan ja tietenkin se on korostunut sairauden myötä. Yhtenäkään iltana en ole vuoteen nukahtanut ilman iltarukousta ja juttelua yläkertaan. Levolle lasken jälkeen on aina aika kiittää läheisistä, päivän tapahtumista ja toivoa mitä milloinkin. Usein toivon itselleni tietenkin parannusta tai parempaa oloa, mutta usein myös kykyä hyväksyä ja kestää asiat, joille ei voi mitään. Tulee mieleen eri koulutuksista vaikuttamisen kehä. Hyväksy se, mitä et voi muuttaa.

Kommentit

  1. Mulla on samanlainen iltarituaali, jossa käyn mielessäni läpi päivän tapahtumia ja kiitän hyvistä asioista elämässä. Ja samalla esitän toiveita joidenkin asioiden ja ihmisten puolesta. :)

    Vähän repesin tosta: "toukokuuhun TRimmaava teema"

    Haleja!

    -Veera-

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita...

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan...

Vihdoinkin hyviäkin uutisia

Lääkäri soitti aamulla eilisistä labroista ja hoito näyttää jo vaikuttaneen positiivisesti arvoihin ja hoitoja jatketaan huomenna suunnitelman mukaan.  Olen henkisesti varautunut, että helppoa ei tule olemaan jatkossakaan. Nyt kuitenkin tietää, että eteenpäin mennään. Nyt keskityn leffaan What Maisie Knew hyvien karkkien kera.