Daada, daa-da kiitää alla autostrada

Daa daa daa-da,  daa-da

Kiitää alla autostrada

Aina kiire, kiire jonnekin on, on, on

Elämä on kuin autolla ajoa. Välillä kiihdytetään, ajetaan ylinopeutta ja toisena päivänä ajellaan vihellellen toisten liikenneraivoa ihmetellen. 

Aloin miettimään, että meidän persoonamme ja kyvyn elämänhallintaan pystyisi hyvin päättelemään istumalla kyytiimme. Mieheni sanoi joskus, että helpoin rekrytointi olisi kierros golfia hakijan kanssa. Onneksi aloimme pelata yhdessä vasta pidemmän seurustelun jälkeen, koska golfkäyttäytymiseni ei todellakaan tuonut esiin parhaita puoliani. Ehkä hän olisi jättänyt minut bunkkerin reunalle itkemään ja viskomaan mailoja. Oli niin vaikea sulattaa, että se ei ollutkaan niin helppoa minulle ja kuvittelin oppivani helposti, ilman harjoittelua. 

Olen perinyt äidiltäni aika kovan kaasujalan. Hänen (84v.) kyydissään roikun nykyään tiukasti kauhukahvaa pidellen. Ajaminen on varmaa, mutta nopeutta riittäisi runsaisiin sakkoihin ja kortin kuivumiseen. Olen autoillut kiihdyttäen, kaasuttaen, kiirehtien. Välillä on kierroslukumittari todella punaisella, vaihdelaatikko valittaen ja renkaat soralla sutien. Nautin, kun matka joutui, maisemat vaihtuivat ja aina oli kiire seuraavaan määränpäähän. 

Omalla ajotyylilläni on ollut myös hintansa ja sen huomasivat muutkin. Tytär yritti opettaa taloudellisempaan ajotyyliin, mutta liian aikaisin. En tajunnut. Välillä oli renkaissa todella vähän ilmaa, vaihdelaatikko valitti ja bensa oli todella vähissä. Vielä sata ja ehkä vielä tämä sata kilometriä ennen taukoa. Jopa autoni yritti kolisten kertoa, että hellitä vähän, pysähdy levähdyspaikalle tai hajoan. 

Lopulta näin kävikin ja oli pakko opetella huoltamaan autoani säännöllisesti, ajamaan taloudellisesti ja vain hymyillä tööttääjille ja liikenneraivoisille. Autoni tarvitsee pesua, vahaamista ja paljon lepoa. Ei enää pakkasilla käynnistystä ja kilometrien armotonta nielemistä. 

Nykyään nautin yhtä lailla rauhallisesta ajamisesta kuin määränpäähän saapumisestakin. Nautin ihanista matkakumppaneista, joiden kanssa nielen kilometrejä. Tykkään myös ajaa yksin hyvää äänikirjaa kuunnellen. Edelleen kyllä harmittelen aika ajoin, että nyt ajelen vain omaksi ilokseni ja takana ovat tavoitteelliset ralli- ja suunnistusajot. Saihan niistä ihan eri lailla adrenaliinia. 

Olen kiitollinen säännöllisistä huolloista ja katsastuksista. Autoni on ollut hyvässä huolenpidossa ja kulkee tällä hetkellä paremmin kuin vuosiin, tosin ladattuna. En tiedä, milloin ajoni loppuvat, kuten ei kukaan muukaan tiedä. Siitä olen varma, että nautin siihen saakka jokaisesta ajokilometristä.