Virtaa vuonoilta

Nyt on elämän reppu täynnä huikeita kokemuksia ja maisemia. Norjan matkamme oli oikein onnistunut; logistiikka, seura ja säät. Oli hämmästyttävää, että ehdimme saman päivän aikana lentää Osloon, kävellä siellä aamupäivän, matkustaa junalla (5h) Myrdaliin ja sieltä maisemajunalla Flåmiin vuonon rannalle. Siellä olimme jo klo 18 nauttimassa oluita panimoravintolassa.

Oslon ja Bergenin välinen junamatka oli elämys. Olimme varautuneet eväillä ja kirjoilla, mutta emme malttaneet edes avata kirjojamme. Kauniit järvien täplittämät vuorimaisemat alkoivat jo pian Oslon jälkeen ja puolessa matkassa maisema alkoi muistuttaa Suomen Lappia. Ruskakin oli jo ehtinyt sinne, vaikka olimme vain Hämeenlinnan korkeudella. Rata kulki korkeimmillaan kilometrin korkeudella merenpinnasta ja sukelsimme 182 tunneliin.

Myrdalissa kohtasimme hiukan lunta. Vaihdoimme Flåmiin vievään maisemajunaan. Matka oli vain 20 km, mutta laski 800 metristä alas merenpinnan tasalle. Välillä juna pysähtyi ja matkustajat pääsivät ulos tasanteelle katsomaan voimakasta vesiputousta. Juna oli täynnä aasialaisia ja venäläisiä ja oudosti kuulutukset ja kaikki informaatio oli vain näillä kahdella kielellä.

Putous matkalla Myrdalista Flåmiim. Oikealla oli pauhaavan musiikin tahdissa tanssiva Keiju

Flåm on pieni kylä vuonon perällä vuorten syleilyssä. Hotellimme oli ihan veden äärellä ja sieltä avautui kaunis näköala vuonolle. Ihme, että sinnekin saapui yöllä iso italialainen risteilijä. Koko kylä oli täynnä aasialaisia. Aamupäivällä jatkoimme matkaa pitkin vuonoa modernilla risteilijällä. Se parituntinen oli ehkä matkan hienoin osuus. Maisemat vesiputouksineen ja lumihuippuineen olivat niin kauniit. Kuin pisteenä iin päällä, paistoi aurinko, joka tuolla seudulla on harvinaisuus. Bergenin seudulla sataa aina.

Näkymä Flåmin hotellistamme

Laivamatkan jälkeen siirryimme bussiin ja tuon tunnin aikana piti melkein kiljua, kun laskeuduimme kapeaa 1800-luvun spiraalitietä alas. Bussi vei meidän Vossiin, jossa maailman parhaiten brandatusta vedestä ei näkynyt merkkejä muuta kuin aseman myymälässä. Vossista matkasimme parin tunnin verran Bergeniin. Maisemat olivat kohdillaan, mutta olimme jo niillä jo niin kyllästettyjä, että emme edes jaksaneet kuvata.

Vuonoristeily Flåmista Gudvangeniin

Bergenissä vietimme pari yötä. Hotellimme oli ihan kaiken ytimessä ja joka paikkaan oli lyhyt kävelymatka. Bergen on sympaattinen ja ystävällinen. Söimme hyvin, kävimme Floyenilla katsomassa maisemat ja tutustuimme Edward Munckin näyttelyyn. Ilokseni se oli muutakin kuin Huuto-tyyppisiä tauluja.

Bergen hotellimme Scandic Torgetin ikkunasta kuvattuna

Kotiin palattuani mentiin suoraan mökille, jossa odotti kauniisti valkolakattu lattia, parikymmentä Ikea-kassia täynnä tavaraa ja pölyiset hirret. Pakko oli kuitenkin ottaa iisisti, koska pari viikkoa vaivannut flunssani ymmärsi, että nyt on hänen vuoronsa saada huomiota. Vieläkin on vähän flunssan rippeitä ja ehkä siitä ja paljosta istumisesta johtuva selkäkramppi. Vanhana selkäkroonikkona se on pelottava flash back niihin aikoihin ja yritän tehdä nyt kaikkeni sen kuntouttamiseksi. Joka päivä kunnon venyttely ja tänään menen hierojalle.

Aurinko paistaa ja lähden koiran kanssa pitkälle lenkille. Siinä ne tärkeimmät.