Matkapölyt löylytetty pois

Elämässä parasta ovat pienet hetket. Minulle yksi sellainen on istua keväällä saunan terassilla ja katsella järvelle. Eilen hetki oli tavallista nautinnollisempi, kun sai löylytellä matkan pölyt pois. Saunan jälkeen istuin rappusilla ja järven yli lensi joutsen komeasti äännellen. Hetki oli täydellinen.

Hieno oli myös reissumme ja harvoin sitä ehtii viikossa yhdeksään paikkaan. Pariisi - Venetsia - Bari - Katakolo, Olympia - Mykonos - Ateena - Sarande - Dubrovnik - Venetsia - Amsterdam. Teimme reissun MSC varustamon Lirica-laivalla. Mukavuudet olivat vastaavat kuin Siljan parhaissa hyteissä ja siellä asutaan viikko täydellisellä ylläpidolla. Aina aamulla avatessa silmät, edessä oli uusi maisema. Päivittäin mentiin maihin ja liikuttiin satamasta kohteeseen shuttle-bussilla, vesibussilla, taksilla tai pelastusveneillä. Tosin tuo pelastusvene Albanian Sarandesta jäi meiltä noviiseilta kokematta, kun emme tajunneet hakea aikaisin aamulla järjestysnumeroa.

Moni kysyi, että tuliko siellä aika pitkäksi. Ei todellakaan. Päivän kohdevierailujen lisäksi käytiin päivittäin kuntosalilla. Sieltä oli laivan parhaat maisemat. Koko seinä pelkkää lasia laivan keulassa. Luettiin paljon ja makoiltiin säiden salliessa aurinkokannella. Iltaisin siellä oli tasokas viihdeshow ja sitten illallinen. Ohjelmaa olisi ollut tunnin välein salsatunneista bingoon.

Olo oli koko reissun hyvä, jopa mainio. Tosin Ateenassa otin varman päälle ja varmaan hieno kohde, Akropolis, jäi järkeä käyttäen saavuttamatta. Mieheni mukaan minulla kestäisi viikko kavuta sinne. Sitten ajelimmekin niin turisteina bussilla ympäri Ateenaa. Olin kovasti odottanut Ateenaa, jossa en ollut koskaan käynyt. Se oli kuitenkin ruuhkaisempi ja rähjäisempi kuin olin odottanut. Mykonos oli juuri sellainen pittoreski kreikkalainen kylä kuin olin kuvitellutkin niiden olevan. Kolokonoksella päästiin kokemaan historian siipien havinaa, kun vierailimme alkuperäisellä olympia-areenalla, josta edelleen lähetetään olympiatuli matkaan. Koko Kreikan, Albanian ja Kroatian rantoja kulkevat reitti oli maisemiltaan todella upea.

Sää oli alussa viileämpää ja paras asuste oli kevyttoppatakki. Mykonoksella piti kaivaa jopa pipo ja hanskat. Aurinko toki paistoi, mutta tuuli lähenteli myrskyä. Loppureissun säät sitten suosivatkin ja Dubrovnikissa oli yli 20 astetta.

Kaikki sujui todella hyvin, kun olin ensin ensimmäinen illan posliinin syleilystä. Laivalla oli hyvä ja ystävällinen palvelu. Henkilökunta edusti varmaan kymmeniä kansallisuuksia Indonesiasta Kuubaan. Välillä tuntui kyllä hiukan kurjalta, kuinka pitkiä päiviä kaikki tekivät ja kuukausi toisensa perään ilman vapaapäiviä. Panamassa ei taida olla yhtä tiukka työaikalainsäädäntö.

Missasimme vaalivalvojaiset, kun nettiyhteydet laivalle olivat lähes olemattomat. Se olikin verenpaineen takia varmaan vain hyvä. Vähän pelottaa millaista talouspolitiikkaa on tulossa, kun kaikki ummet ja lammet luvatut vaalilupaukset laitetaan täytäntöön. On niin kivaa uskoa ja saada kaikkea kivaa. Vähän kuin lomamatkalla eläisi yli varojensa ja luottokorttilasku on kuitenkin joskus pakko maksaa.

Hienoa oli naisten osuuden kasvu ja erityisesti nuorten naisten. Olen aina äänestänyt naista ja toivon, että jonain päivänä saavutamme vähintään 50 prosentin osuuden nykyisen 46 % sijaan. Nyt tein päätöksen äänestää nuorta naista, koska uskon heidän raikkailla ajatuksillaan pystyvän muuttamaan maailmaa enemmän kuin ikäiseni miehet.

Olen nyt mökillä yksin koko ensi viikon ja nautin tästä ihan parhaasta vuodenajasta. Saan rapsuttaa haravalla kevään esiin ja välillä istahtaa kiikkuun seuraamaan jäiden lähdön edistymistä. Ehkä myös aloita muutaman vuoden tauolla olleen aamu-uinnin. Luvassa on parinkymmenen asteen lukemia koko viikoksi ja huolehtivat mieheni kantoi jo aurinkotuoleja eri puolille tonttia.