Siirry pääsisältöön

Neljäs kerta toden sanoo

Olen vuoden aikana pakannut laskettelukamat kolme kertaa turhaan. Joka kerta flunssa on estänyt rinteeseen pääsyn. Viime vuonna vietin Kitzbuelin loman hotellihuoneessa ja kävin kerran lounaalla ylhäällä. Flunssaan tyssäsi myös viime keväänä laskettelu Ylläksen lomalla. Itsenäisyyspäivä piti viettää Rukalla, mutta jouduinkin pitämään pään tyynyssä, kun en päässyt poskiontelotulehduksen takia lentämään. Neljän kerta sanoi toden ja pääsin tänään Äkäslompolon rinteisiin. Sää oli tuiman tuulinen ja naama meinasi jäätyä ensimmäisissä laskuissa. Alhaalla kylässä sää oli oikein leppoisa.

Sydämen vajaatoiminnan kannalta laskettelu sujuu ongelmitta, kunhan on ensin saanut ähellettyä varusteet päälle. Painovoima tuo alas. Sen sijaan reidet huusivat hoosiannaa, kun pääsi yhden pysähdyksen taktiikalla kilometrin rinteen alas. Olin vähän ihmeissäni, koska olen käynyt pari kertaa viikossa kuntosalilla ja suosikkini on jalkaprässi.
Ei kannattanut poiketa polulta
Eilen kävelimme Kesängin keitaalla koirapolku pitkin. Polku oli lumisateen jäljiltä pehmeä ja pöpperöinen, mutta pontimena toimi perillä nautitut letut. Matkaa kertyi viitisen kilometriä ja olin supertyytyväinen, kun se sujui hyvin melkein loppuun saakka. Viimeiset parisataa metriä otti voimille. Erityisen iloinen oli, että hengästyminen oli ns. tavallista eikä puristavaa. 

Lähtö reissuun oli tavallista kepeämpää, kun jo alkumatkasta hematologi Pekka soitti ja kertoi hematologisten arvojen olevan ihan normaalit. Jihuu! Ainoastaan sydänarvot pysyvät korkeina ja niissä ei ole tapahtunut odotettua alentumista. Olo kuitenkin viittaisi päinvastaiseen ja se on tärkeintä. 

Laskeskelin rinteessä, että olen lasketellut täällä ensimmäisen kerran jo 43 vuotta sitten. Silloin taisi olla vain eturinne. Mökkiosuus meillä on ollut jo reilut 30 vuotta ja vasta nyt siihen tehdään ensi kesänä ensimmäinen isompi remontti. Kylpyhuone ja sauna uusitaan. Kylämiljöö täällä Äkäslompolossa on säilynyt hyvin samanlaisena, aitona. Huomenna ajattelin kokeilla hiihtoa. Tosin varovasti Äkäslompolojärven jäällä. 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita kriitiko
1 kommentti
Lue lisää

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hyvä ruoka, hyvä seura, parempi mieli

Taas on tullut kristallinkirkkaasti selväksi, että yksin matkustamisessa ehdottomasti tylsintä on ruokailu. Toki voisin mennä Burger Kingiin, mutta haluan syödä hyvin ja täällä se on mahdollista. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Tänään tuli pari kertaa oikein paha mieli siitä, kun huomaa tällaisen keski-ikäisen yksin ruokailevan olevan ravintoloille ei toivottu. Ja ymmärrän sen täysin. Pääsin illalla istumaan suositun italialaisen ravintolan terassille yksin neljän hengen pöytään ja silmien edessä oli koko ajan jonottamassa kahden, kolmen ja neljän hengen seurueita. Oikein tunsin, kuinka tarjoilijaa otti päähän. Toki olisin voinut ottaa pöytääni jonkun pariskunnan, mutta se ei ole täällä tapana. Tilasin nopeasti ja söin nopeasti. Päivällä oli vähän sama juttu. Etsin mukavaa rantaravintolaa syödäkseni vihdoinkin puuhiilillä paistettuja herkkuja. Olipa vaikea saada pöytää. Tarjoilijat katsoivat ohi ja antoivat pöydän tyttöporukoille.  Täällä on ollut pyhäpäivät torstais
Lähetä kommentti
Lue lisää