Palautetaan eläneenä

Vanhapiika esitti viimeisenä toivomuksenaan, että hänen hautakiveensä laitetaan siveyttä korostava teksti 'Palautetaan avaamattomana'. 

Tämä vitsi, tai ehkä se onkin tositarina, tuli mieleeni tänään korvalääkärissä. Olen pitkän flunssan jälkeen kärsinyt kuukauden verran toisen korvan tinnityksenä ja päätin nyt selvittää, onko kyse ohimenevästä oireesta vai elänkö nöyränä sen kanssa koko elämäni, kuten noin 10% suomalaisista.

Kuva: Pixabay

Ihmettelin, miten paljon lääkäri sai minusta selville aikansa tutkittuaan. Tärykalvon himmeistä kohdista hän näki, että minulla on lapsena ollut useita korvatulehduksia. Lääkäri näki myös heti, että käytän korvapuikkoja puhdistukseen. Ai, ai. Äänihuulissani näkyy jo hiukan atrofiaa, joka on tyypillistä ikääntyvillä. Korvakäytävässä oli hiukan vaikun muruja, mutta muuta selittävää syytä tinnitykselle ei löytynyt ja nyt jatketaan kuulotutkimuksella.

Korvalääkäri sanoi, että hänellä on nyt kovasti influenssapotilaita ja kysyin, että on heillä ollut rokotus. Olen nimittäin nyt törmännyt kolmeen henkilöön, joilla on ollut influenssa rokotteesta huolimatta. Sama kokemus oli lääkärillä itsellään. Perheen neljästä kolmella oli ollut influenssa rokotteesta huolimatta. Yleensä näin on 13-18 prosentilla, mutta nyt hän epäili luvun olevan selvästi korkeampi.

Olin tänään myös tikkien poistossa. Toipuminen on sujunut hyvin ja olin eilen jo kevyessä joogassa. Vatsa on edelleen mustelmilla ja kuin pakanamaan kartta. Siinä vatsani peitteillä on taas yksi tarina lisää. Toivon, että joku siellä taivaan portilla voi katsella kehoani ja ajatella, että ainakin on eletty ja koettu.

Seinäjoen Keskussairaalan leikkauspöydällä maatessa tuli mieleen edellinen kerta. Olin silloin reilut parikymppinen ja riehunut lentopallossa molemmat polvien nivelkierukat rikki. Siihen aikaan ei tehty tähystysleikkauksia, vaan toisen polven nivelkierukka poistettiin avoleikkauksella. Toinen vain tähystettiin ja todettiin myös rikkinäiseksi. Sen kanssa olen pärjännyt tähän päivään saakka pienillä ohimenevillä lukkiutumisilla. Se todistaa, että polven nivelkierukoita leikataan aivan liian herkästi. Silloin vielä vietiin kierukasta iso osa ja nyt siellä ei ole juurikaan pehmustetta. Ehkä siitä on ollut enemmän haittaa. Niin ja pian kierukan poiston jälkeen tulin raskaaksi.

Lentopallo näkyy myös muualla kehossa. Sormien keskinivelet ovat paksuuntuneet aika rumiksi ja nilkat ovat muljahdelleet muutaman kerran. Selkäkivuista olen kärsinyt aina ja todennäköisesti ilman lentopalloa ja muita äkkinäisiä liikkeitä ja hyppyjä sisältäneitä lajeja olisin varmaan ollut terveempi. En silti antaisi yhtään pelituntia pois. Ne ovat antaneet paljon enemmän kuin ottaneet.

Olkapäässä on myös tähystyksen jäljet. Niitäkään tuskin olisi, jos olisin jättänyt tennis-, squash-, lento- ja sulkapallot rauhaan. Olkapää on ihmisen huonoimmin suunniteltu osa ja siksi iän myötä siihen tulee helposti vaurioita. Itsellä alkoi nukkuminen olla kivuliasta ja supraspinatuksen jänne oli jo osittain repeytynyt. Suomen ehkä paras olkapääkirurgi Harri Heliö sen sitten korjasi ja nyt se on ihan kuin uusi. Taitaa tuo olkapää olla ikäisteni akilleen kantapää, koska Harri on leikannut kolmen hyvän ystävänikin olkapään.

Kiinnostavin ja näkyvin tarina löytyy rinnasta. Onneksi rintasyöpäni oli niin alkuvaiheessa todettu, että selvisin osapoistolla. Siitä jäi kuitenkin selkeä arpi. Sitä katsellessa ajattelen aina, että tällainenkin on tullut koettua. Muilla on tatuointeja eletystä elämästä, mutta minulla on tämä arpi ja sädehoitoa varten tatuoinnilla tehdyt pienet pisteet.

Olen mielestäni päässyt kuitenkin aika vähillä vaurioilla verrattuna parisuhteemme toiseen puoliskoon. Hänen kohdalla tarina olisi kertoa niin päin, että mitä kohtia ei ole tapaturman vuoksi tarvinnut leikata. Tekevälle tapahtuu ja varsinkin, kun on sellainen ison lajikirjon ikiliikkuja.