Olen ajatellut tämän kuukauden olevan myös kuntolomaa ja ainakin toistaiseksi se on toteutunut, mutta melko yksipuolisesti. Olen kävellyt joka päivä vähintään 10.000 askelta, joka on minulle paljon. Se on kertynyt oikeastaan melko helposti, kun joka paikkaan on kävelymatka ja pörrää vanhaa kaupunkia edestakaisin. Tänään mittasin matkan lähimmälle hiekkarannalle ja se oli yllättävästi reilut kaksi kilometriä. Se ei tunnu niin pitkältä, kun reitti on kaunis.
Eilen tein jotain normaalille reissulle poikkeuksellista ja kävin elokuvissa. Näin Mike Newellin ohjaaman Kirjallisuuspiiri perunankuoripaistoksen ystäville. Se oli vallan viihdyttävä ja romanttinen. Sitä kuvattiin myös matkailumainokseksi, koska tapahtumat sijoittuivat 40-luvulle natsien miehittämälle kauniille Quernseyn saarelle. Paluumatkalla eksyin hyvin perinteiseen Pimpi-ravintolaan ja tilasin juuston kera malagalaista viiniä, joka on makeahkoa ja täyteläistä. Täydellinen combo.
Tänään 'suoritin' viimeisen rastin Malagan check-listastani ja kävin Carmen Thyssenin taidemuseossa. Se oli todella laadukas leikkaus 1800 - 1900 -luvun espanjalaisesta maalaustaiteesta. Tykkäsin kovasti teosten värikylläisyydestä ja iloisuudesta, jos vertaa vastaavan ajan suomalaisiin teoksiin, jotka ovat totisia ja murheellisia. Näyttelyn jälkeen kävelin taas rannalle mammuttiromaanini kanssa, mutta heti aurinkotuoliini päästyä taivaalle kertyi pilviä ja tunnin verran tarkenin lueskella vaatteet tiiviisti päällä.
Paluumatkalla poikkesin myöhäiselle lounaalle ja päätin syödä pulpo fritoa eli mustekalaa salaatin kera. Taas kerran harmitti, kun annokset olivat kahdelle kolmelle hengelle mitoitettuja ja eivät edes mitään muistijälkiä jättäviä. Kotiin kävellessä oli syke jostain syystä korkealla ja rintaa puristeli. Ehkä keho vaati vähän lepoakin ja illan olen löhönnyt ja katsellut House of Cardsin uusinta kautta.
Jäljellä on enää yksi päivä Malagassa ja olin jo huolissani, kun oletin käyneeni katsastamassa kaikki kiinnostavat kohteet. Pongasin kuitenkin vielä melko uuden modernin taiteen museon ja se täytyy katsastaa ennen illan korismatsia. Yksi kokemus on jäänyt vielä odottamaan ja se on segwaylla ajelu. Ehkä teen sen sitten Marbellassa, jonne lähden suunnistamaan torstaina.
Eilen tein jotain normaalille reissulle poikkeuksellista ja kävin elokuvissa. Näin Mike Newellin ohjaaman Kirjallisuuspiiri perunankuoripaistoksen ystäville. Se oli vallan viihdyttävä ja romanttinen. Sitä kuvattiin myös matkailumainokseksi, koska tapahtumat sijoittuivat 40-luvulle natsien miehittämälle kauniille Quernseyn saarelle. Paluumatkalla eksyin hyvin perinteiseen Pimpi-ravintolaan ja tilasin juuston kera malagalaista viiniä, joka on makeahkoa ja täyteläistä. Täydellinen combo.
Tänään 'suoritin' viimeisen rastin Malagan check-listastani ja kävin Carmen Thyssenin taidemuseossa. Se oli todella laadukas leikkaus 1800 - 1900 -luvun espanjalaisesta maalaustaiteesta. Tykkäsin kovasti teosten värikylläisyydestä ja iloisuudesta, jos vertaa vastaavan ajan suomalaisiin teoksiin, jotka ovat totisia ja murheellisia. Näyttelyn jälkeen kävelin taas rannalle mammuttiromaanini kanssa, mutta heti aurinkotuoliini päästyä taivaalle kertyi pilviä ja tunnin verran tarkenin lueskella vaatteet tiiviisti päällä.
Paluumatkalla poikkesin myöhäiselle lounaalle ja päätin syödä pulpo fritoa eli mustekalaa salaatin kera. Taas kerran harmitti, kun annokset olivat kahdelle kolmelle hengelle mitoitettuja ja eivät edes mitään muistijälkiä jättäviä. Kotiin kävellessä oli syke jostain syystä korkealla ja rintaa puristeli. Ehkä keho vaati vähän lepoakin ja illan olen löhönnyt ja katsellut House of Cardsin uusinta kautta.
Jäljellä on enää yksi päivä Malagassa ja olin jo huolissani, kun oletin käyneeni katsastamassa kaikki kiinnostavat kohteet. Pongasin kuitenkin vielä melko uuden modernin taiteen museon ja se täytyy katsastaa ennen illan korismatsia. Yksi kokemus on jäänyt vielä odottamaan ja se on segwaylla ajelu. Ehkä teen sen sitten Marbellassa, jonne lähden suunnistamaan torstaina.
Kommentit
Lähetä kommentti