Tulihan sittenkin niin lämmin päivä, että suunnistin rannalle viettämään päivää. Kävelin sinne pitkin rantabulevardia, joka on käytännössä kasvitieteellinen puutarha. Vuosisadan alussa yksi pariskunta aloitti kasvien keräämisen ympäri maailmaa ja nyt se on hieno, vehmas kävelybulevardi täynnä levähdyspaikkoja ja patsaita.
Rannalla päivä sujui lukien mammuttiromaania ja kaupustelijoita hätistellessä. Myynnissä oli juomien lisäksi aurinkolaseja, pyyhkeitä ym. Sinnikkäimpiä olivat ympärillä parveilleet kiinalaiset hierontaa kaupittelevat naiset. Sorruin alaraajojen hierontaan ehkä 20:n kohdalla ja se oli oikein hyvä käsittely 10 eurolla. Iltapäivällä söin sitten ehkä parhaan aterian rantaravintolassa.
Tänään satoi aamupäivällä ja suunnistin museoon, joka oli perinteinen espanjalainen paremman luokan talo täynnä kiinnostavaa irtaimistoa vuosisadan alusta sekä hienoja asuja. Siellä sai hyvän kuvan, miten elämää on täällä eletty.
Sieltä päätin lähteä etsimään metroasemaa, että illan pimeydessä löydän sen keskiviikkona. Silloin on nimittäin korisilta. Ostinkin asemalta extempore meno-paluun Fuengirolaan, kun sinne näytti menevän yksi selkeä junareitti. Matka kesti noin 40-50 minuuttia. Heti asemalle päästyäni törmäsin suomalaisten kahvilaan ja koko kävelykierroksen aikana kuulin enemmän Suomea kuin Helsingin keskustassa. Kaupunkikaan ei tehnyt yhtään vaikutusta ja olen superiloinen, että en ajautunut olemaan siellä koko kuukautta, ainoastaan viimeisen viikon. Silloinkin on suunnitelmissa reissata tyttären kanssa muualle.
Yksi reissuni tarkoitus on tunnustella, mitä olisi elää osa vuodesta ulkomailla auringossa. Aurinko on ollut ihanaa ja vielä on olo kuin turistilla. Jaksaisiko sitä elää yhdessä paikassa monta kuukautta? Miten sitä saisi aikansa kulumaan, kun ei enää pelaa golfia ja rantakelitkin ovat harvinaisia talvella? Fugen kuppiloissa näki jo aamupäivällä varoittavia esimerkkejä siitä, mitä toimettomuus ja halpa alkoholi saa aikaan. Missä sitä sitten olisi kiva olla? Tykkään kyllä kovasti tästä Malagasta.
Sieltä päätin lähteä etsimään metroasemaa, että illan pimeydessä löydän sen keskiviikkona. Silloin on nimittäin korisilta. Ostinkin asemalta extempore meno-paluun Fuengirolaan, kun sinne näytti menevän yksi selkeä junareitti. Matka kesti noin 40-50 minuuttia. Heti asemalle päästyäni törmäsin suomalaisten kahvilaan ja koko kävelykierroksen aikana kuulin enemmän Suomea kuin Helsingin keskustassa. Kaupunkikaan ei tehnyt yhtään vaikutusta ja olen superiloinen, että en ajautunut olemaan siellä koko kuukautta, ainoastaan viimeisen viikon. Silloinkin on suunnitelmissa reissata tyttären kanssa muualle.
Yksi reissuni tarkoitus on tunnustella, mitä olisi elää osa vuodesta ulkomailla auringossa. Aurinko on ollut ihanaa ja vielä on olo kuin turistilla. Jaksaisiko sitä elää yhdessä paikassa monta kuukautta? Miten sitä saisi aikansa kulumaan, kun ei enää pelaa golfia ja rantakelitkin ovat harvinaisia talvella? Fugen kuppiloissa näki jo aamupäivällä varoittavia esimerkkejä siitä, mitä toimettomuus ja halpa alkoholi saa aikaan. Missä sitä sitten olisi kiva olla? Tykkään kyllä kovasti tästä Malagasta.
Kommentit
Lähetä kommentti