Siirry pääsisältöön

Kirjoitan kevyemmän kesän

Löysin keväällä mielenkiintoisen verkkokurssin intuitiivisesta kirjoittamisesta: Kirjoita kevyempi kesä. Siinä kohtasi monta juuri tähän hetkeen sopivaa asiaa. Ensinnäkin tykkään kirjoittaa ja käynnissä on muutenkin vaihe, jossa suunnistan kohti jotain uutta. Olen viimeiset pari kolme kuukautta oppinut itsestäni paljon enemmän kuin viimeisiin vuosiin yhteensä ja tämä kurssi on sopiva jatkumo siihen.
Kurssilla kirjoitetaan vain omaan käyttöön ja idea onkin, että tekstejä ei näe kukaan muu. Kolmen päivän välein saan uuden aiheen, johon liittyy ajatuksia avaavia kysymyksiä. Sitten annetaan vain ajatusten virrata ja kynän tai näppäimistön laulaa, ilman sensuuria. Ensimmäisen tehtävän teema oli puhdistava Sade ja apukysymykset olivat esimerkiksi tällaisia:

Millaisista ajatuksista ja tunteista haluat nyt puhdistautua?
Mihin haluaisit elämässäsi nyt selkeyttä?
Mikä ajatus tai tapahtuma herättäisi sinut nyt henkiin?
Mitä pitäisi tapahtua, että sinun olisi helppo hengittää?

Olipa mielenkiintoinen prosessi ja jännä, mitä asioita paperille tallentui. Se oli myös aika vapauttava ja puhdistava harjoitus. Jännää!

Juhannus tuli ja meni ja eipä siitä jäänyt paljon jälkipolville kirjoitettavaa. Saunottiin ja syötiin hyvin toisin kuin viime vuonna. Silloin ruokahalu oli vielä ihan kateissa ja söin vain pastaa. Illalla oli niin sateista ja tuulista, että jätimme mökkiläisten yhteisen kokonkin väliin. Lämmin sohva houkutteli paljon enemmän. Juhannuspäivänä meillä oli veneseuramme perinteiset onkikilpailut ja pääsin jopa palkinnoille yhdellä ahvenella. Kuopus voitti naisten sarja. Oli mukavaa saada taas suvun pienin 8 kk vanha neiti mökille. On muuten ihme, miten näppärästi voi sormiruokailla jopa puuroa.
Tällä viikolla on taas kardiologin kontrolli ja se jännittää ihan pikkuisen. Olo on ollut ihan ok ja jaksaminen kohtalaista. En ole ollut superhengästynyt, mikä on aina positiivinen juttu. Kävelyt ovat jääneet hiukan vähiin, kun koiramme on aristanut toista jalkaansa ja liikunta on ollut pääosin uintia. Kävimme jopa koiraosteopaatilla ja se oli mielenkiintoinen kokemus. 

Kommentit

  1. Wau! Tuo kirjoituskurssi kuulostaa tosi mielenkiintoiselta! Olipa hieno löytö! Tsemppiä kardiologilla käyntiin, toivotaan vain ja ainoastaan hyviä uutisia! <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita kriitiko

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan

Hyvä ruoka, hyvä seura, parempi mieli

Taas on tullut kristallinkirkkaasti selväksi, että yksin matkustamisessa ehdottomasti tylsintä on ruokailu. Toki voisin mennä Burger Kingiin, mutta haluan syödä hyvin ja täällä se on mahdollista. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Tänään tuli pari kertaa oikein paha mieli siitä, kun huomaa tällaisen keski-ikäisen yksin ruokailevan olevan ravintoloille ei toivottu. Ja ymmärrän sen täysin. Pääsin illalla istumaan suositun italialaisen ravintolan terassille yksin neljän hengen pöytään ja silmien edessä oli koko ajan jonottamassa kahden, kolmen ja neljän hengen seurueita. Oikein tunsin, kuinka tarjoilijaa otti päähän. Toki olisin voinut ottaa pöytääni jonkun pariskunnan, mutta se ei ole täällä tapana. Tilasin nopeasti ja söin nopeasti. Päivällä oli vähän sama juttu. Etsin mukavaa rantaravintolaa syödäkseni vihdoinkin puuhiilillä paistettuja herkkuja. Olipa vaikea saada pöytää. Tarjoilijat katsoivat ohi ja antoivat pöydän tyttöporukoille.  Täällä on ollut pyhäpäivät torstais