Aloitin työt liki kahden viikon sairasloman jälkeen viime perjantaina. Notkuin etänä muutaman verkkoneuvottelun ja sitten kahden jälkeen viimeisessä puristuksessa pysyin juuri ja juuri hereillä. Kone kiinni ja syvät puolentoista tunnin päikkärit.
Tänään menin oikein työmaalle ja koko päivä meni luurit päässä neuvotteluissa. Onneksi paikan voi valita ja työpöydän sijaan vetäydyin mukavalle sohvalle kuulokkeiden kanssa. Virhe. Uni meinasi tulla ihan väkisin. Onneksi oli niin kiinnostavia juttuja, että vireys säilyi edes jotenkin. Yskiminen vaan jatkuu, vaikka aamulla otti yskänlääkettä, nenäsumutetta ja astmapiippua. Ehkä se ottaa aikansa.
Viikonloppuna oltiin mökillä ja siellä oli niin kaunista ja talvista. Lauantaina oli tyyntä ja pari astetta pakkasta. Päätin lähteä kävelyttämään jäälle suksia. Se sujui mateluvauhdilla, mutta yllättävän hyvin ja tuli ainakin punaiset posket. Sunnuntaina lähdin taas jäälle, jonne naapuri ajoi koneella hienot ladut. Se kaksikymmentä minuuttia oli ihan painajaista ja huohotin sauvoihin nojaten kymmenen minuutin välein. Oli työ ja tuska selvitä portaat rannasta mökille. Outoa, outoa. Ehkä yli kymmenen asteen pakkanen oli liikaa tai olin vain väsynyt. Lauantaina asetin jo tavoitteeksi, että tänä talvenä kierrän vielä saaremme, kuusi kilometriä, mutta sunnuntaina tavoite oli jo epärealistiselta tuntuva.
Olen toki onnellinen siitä, että pystyn hinkkaamaan suksilla edes kilometrin kaksi mateluvauhtia. Täytyy vain sopeutua ja tyytyä nautiskelemaan auringosta ja raittiista ulkoilmasta. Olen myös taas aloittanut vitamiinien supertankkauksen. Juuri söin kulhollisen marjoja, pari porkkanaa ja greipin. Sitten lisäsin tablettikasaan sinkkiä ja probiootteja. Mitähän muuta keksisi, että saan vastustuskykyä ylös. Niin ja lopetin töissä kättelyt ja halaukset.
Tänään menin oikein työmaalle ja koko päivä meni luurit päässä neuvotteluissa. Onneksi paikan voi valita ja työpöydän sijaan vetäydyin mukavalle sohvalle kuulokkeiden kanssa. Virhe. Uni meinasi tulla ihan väkisin. Onneksi oli niin kiinnostavia juttuja, että vireys säilyi edes jotenkin. Yskiminen vaan jatkuu, vaikka aamulla otti yskänlääkettä, nenäsumutetta ja astmapiippua. Ehkä se ottaa aikansa.
Viikonloppuna oltiin mökillä ja siellä oli niin kaunista ja talvista. Lauantaina oli tyyntä ja pari astetta pakkasta. Päätin lähteä kävelyttämään jäälle suksia. Se sujui mateluvauhdilla, mutta yllättävän hyvin ja tuli ainakin punaiset posket. Sunnuntaina lähdin taas jäälle, jonne naapuri ajoi koneella hienot ladut. Se kaksikymmentä minuuttia oli ihan painajaista ja huohotin sauvoihin nojaten kymmenen minuutin välein. Oli työ ja tuska selvitä portaat rannasta mökille. Outoa, outoa. Ehkä yli kymmenen asteen pakkanen oli liikaa tai olin vain väsynyt. Lauantaina asetin jo tavoitteeksi, että tänä talvenä kierrän vielä saaremme, kuusi kilometriä, mutta sunnuntaina tavoite oli jo epärealistiselta tuntuva.
Olen toki onnellinen siitä, että pystyn hinkkaamaan suksilla edes kilometrin kaksi mateluvauhtia. Täytyy vain sopeutua ja tyytyä nautiskelemaan auringosta ja raittiista ulkoilmasta. Olen myös taas aloittanut vitamiinien supertankkauksen. Juuri söin kulhollisen marjoja, pari porkkanaa ja greipin. Sitten lisäsin tablettikasaan sinkkiä ja probiootteja. Mitähän muuta keksisi, että saan vastustuskykyä ylös. Niin ja lopetin töissä kättelyt ja halaukset.
Kommentit
Lähetä kommentti