Mukavasti alkanut työhön paluu koki eilen ikävän takaiskun. Jo perjantaina alkanut kuumeilu, kipusi lauantaina iltapäivällä jo 39,4:ään. Olin vähän epävarma, että mihin pitäisi nyt mennä, kun ohjeissa kuumeraja on 38.
Onneksi on Facen vertaisryhmä, josta tuli vartissa hyvät ohjeet. Soitin Meikun päivystykseen ja he konsultoivat sisätautilääkäriä, joka kehotti lähtemään päivystykseen joko Meikkuun tai Lahteen, koska olimme mökillä Heinolassa. Puhuivat jopa ambulanssikyydistä tarvittaessa.
On aina niin iso kynnys lähteä päivystykseen, kun tietää, mikä tuntien rumba se on. Meikussa minut vietiin saman tien eristyshuoneeseen ja hoitajat olivat suojautuneita. Meikku pani parastaan ja minusta otettiin labrat, nielunäyte, röntgen, nenänäyte ja virtsanäyte.
Oli muuten hauska itse seurata Kanta-palvelusta tutkimusten tuloksia. Kaikki muut näytteet olivat puhtaita paitsi nenänäyte, joka on influenssan pikatesti. Se kertoi, että minulla on B-influenssa. Hoito siihen on mm. Tamiflu, mutta lääkärin mukaan se ei enää tehoa. Googlaus kotona osoitti, että se tehoaa 48 tuntia oireiden alkamisesta ja tärkeä riskiryhmille. Olisi siis pitänyt ottaa resepti. Muuten hoito on oireenmukaista.
Koko keikkaan meni vajaat neljä tuntia ja olin kotona kahdelta yöllä. Olipa liskojen yö, kun kuume lähti laskemaan. Nyt makaan sängyssä hiljaa untuvatäkin ja shaalin alla. Troppina Panadol, sinkkisuihke, inkiväärijuoma ja mustaherukkamehu. Pakko olla hiljaa, kun jo soitto äidille meinasi repiä keuhkot.
Harmittaa kovasti, mutta murehtiminen ei auta. Kerrankin olen niin kipeä, että ei tule edes mieleen puuhailla mitään. Influenssa pitää hoitaa huolellisesti, koska siinä on ikävät jälkitaudit. Harmituskerrointa nostaa se, että hyvin suurella todennäköisyydellä en pysty lentämään torstaina. Ehkä mies joutuu lähtemään yksin. Saan lentää, jos ei ole kuumetta ja voisin jättää laskettelun väliin ja keskittyä applestrudeleihin ja sacherkakkuun.
Onneksi on Facen vertaisryhmä, josta tuli vartissa hyvät ohjeet. Soitin Meikun päivystykseen ja he konsultoivat sisätautilääkäriä, joka kehotti lähtemään päivystykseen joko Meikkuun tai Lahteen, koska olimme mökillä Heinolassa. Puhuivat jopa ambulanssikyydistä tarvittaessa.
On aina niin iso kynnys lähteä päivystykseen, kun tietää, mikä tuntien rumba se on. Meikussa minut vietiin saman tien eristyshuoneeseen ja hoitajat olivat suojautuneita. Meikku pani parastaan ja minusta otettiin labrat, nielunäyte, röntgen, nenänäyte ja virtsanäyte.
Oli muuten hauska itse seurata Kanta-palvelusta tutkimusten tuloksia. Kaikki muut näytteet olivat puhtaita paitsi nenänäyte, joka on influenssan pikatesti. Se kertoi, että minulla on B-influenssa. Hoito siihen on mm. Tamiflu, mutta lääkärin mukaan se ei enää tehoa. Googlaus kotona osoitti, että se tehoaa 48 tuntia oireiden alkamisesta ja tärkeä riskiryhmille. Olisi siis pitänyt ottaa resepti. Muuten hoito on oireenmukaista.
Koko keikkaan meni vajaat neljä tuntia ja olin kotona kahdelta yöllä. Olipa liskojen yö, kun kuume lähti laskemaan. Nyt makaan sängyssä hiljaa untuvatäkin ja shaalin alla. Troppina Panadol, sinkkisuihke, inkiväärijuoma ja mustaherukkamehu. Pakko olla hiljaa, kun jo soitto äidille meinasi repiä keuhkot.
Harmittaa kovasti, mutta murehtiminen ei auta. Kerrankin olen niin kipeä, että ei tule edes mieleen puuhailla mitään. Influenssa pitää hoitaa huolellisesti, koska siinä on ikävät jälkitaudit. Harmituskerrointa nostaa se, että hyvin suurella todennäköisyydellä en pysty lentämään torstaina. Ehkä mies joutuu lähtemään yksin. Saan lentää, jos ei ole kuumetta ja voisin jättää laskettelun väliin ja keskittyä applestrudeleihin ja sacherkakkuun.
Kommentit
Lähetä kommentti