Siirry pääsisältöön

Back tåo business

Ensimmäinen työpäivä 11 kuukauteen on nyt onnellisesti ohi ja istun sohvalla yrittäen pitää silmät auki. Elimistö taitaa olla hiukan järkyttynyt, kun sen piti tottumattomana tavallista aikaisemmin ja vielä kellon soittoon.

Ensimmäinen uusi asia oli työmatka. Se sujui matkan varrella olevista tietöistä huolimatta noin 20  minuutissa. Pääsin myös kortillani autotalliin ja löysin autopaikan. Ensimmäinen rasti suoritettu. Onnekseni kollegani osui talliin yhtä aikaa ja opasti uusiin tiloihimme. Check.

Sitten alkoikin mieltäni kovasti lämmittänyt osuus. Tilassa odotti Tervetuloa Kristiina -tervehdys ilmapallojen kera. Eikä tässä vielä kaikki. Sain kohottaa maljan (tai kaksi) työkavereitteni kanssa. Voiko työt paremmin aloittaa?

Piti aloittaa pehmeästi ilman palavereita, mutta niin vain tuli istuttua neljässä. Kaikki olivat hyviä perehdyttäjiä ja pikku hiljaa asiat alkoivat palata mieleen. Jo nyt tuli selväksi, että työajan pitäminen sovitussa on haasteellista. Joka päivälle, perjantaita lukuunottamatta, on tiedossa työlleni tärkeitä palavereita.

Kolmen aikaan alkoi silmää painaa ja tulkitsin sen johtuvan ennen kaikkea korkeasta adrenaliinitasosta kaiken uuden edessä. Aviomies kehotti ottamaan päivällä pienen, rauhoittavan lepohetken, mutta en malttanut. Onneksi kotona odotti koira jalat ristissä ja pakotti heti reippaalle lenkille. Viisaasti jätin koneen töihin, että ei tule ylivoimaista houkutusta avata sitä.

Lääkärinikin soitti iltapäivällä kontrollilabrojen tulokset. Kaikki arvot sydän arvoja lukuunottamatta olivat hyvät. Erityisesti oli hienoa, kun hän sanoi hematologisten arvojen olevan ihan puhtaat. Se on niin loistavaa. Nyt pitäisi aloittaa opintoihin liittyvän oppimistehtävän kirjoittaminen. Ihan kivaa. Huomenna on taas uusi päivä ja uudet kujeet.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita kriitiko

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan

Sinä pieni urhea nainen

                                                                           Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen, kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun: Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun. Eeva Kilpi Kylläpä on kulunut pitkä aika, yli kaksi kuukautta, kun olen viimeksi kirjoittanut mitään. Olen jo saanut huolestuneita kyselyitä voinnistani. Älkää olko huolissanne. Kaikki on oikein hyvin. Jostain syystä yleinen innostukseni kirjoittamiseen on ollut kateissa.  Joulu sujui varsin perinteisesti mökillä, mutta aiottua pienemmällä kokoonpanolla. Uusi vuosi vietettiin tuttavien luona Rukalla ja sieltä ajeltiin Lapin maisemia ihaillen Äkäslompoloon. Viikko tarjosi vaihtelevia säitä, kuten usein tammikuussa. Olen käynyt Ylläksellä 44 vuotta ja oli varmaan ensimmäinen kerta, kun tunturin huipulla oli tyyntä. Alkuviikosta inversio oli voimakas ja se aiheutti suuret lämpötilan vaihtelut.