Siirry pääsisältöön

0,00% puhdas luuydin

Tänään oli se jännittävä päivä, kun sain kuulla, miten hyvin siirto on onnistunut. Jo aiemmin hematologiset veri-arvot olivat hyvät, mutta lopullisen tuloksen näyttää luuydinnäyte. Ja se oli puhdas, puhdas, puhdas. Hematologi oli tyytyväinen ja sanoi kantasolusiirron onnistuneen erinomaisesti ja sillä saavutettiin tavoitteet.

Kyllä tämän päivän vastaanotto taas jännitti, ainakin alitajunnassa. Samoin turhaan pelkäsin etukäteen luuydinpunktiota. Se meni taas oikein hyvin ja kivuttomasti. Tänään aloitettiin rokotussarja ja nyt ovat olkavarret kipeinä. Ihanaa, että saan nyt olla reilun kuukauden poissa Meilahdesta. Viime aikoina on noita piikkejä tullut ihan tarpeeksi.

Olen kyllä ollut taas pari päivää väsyneempi ja se ottaa päähän. Olimme miehen kanssa viikonloppuna Tukholmassa ja uuvahdin jonkin verran, kun käveltiin siellä vesisateessa. Voimat riitti juuri ja juuri Högtorgetin kauppahalliin perinteiselle lounaalle. Mies oli huolestunut ja totesi taas kerran realistisesti, että en ole kyllä vielä työkykyinen. Tuli jotenkin paha mieli, kun oma alitajuntakin oli sen jo tiedostanut.

Sydän on se akilleen kantapää. Sydänarvot eivät ole vielä lähteneet laskuun. Olen ehkä liian malttamaton. Lääkäri sanoi tänään, että edistystä kestää vuoden, jopa kaksi. Onneksi hyviä päiviä on enemmän kuin huonoja ja yritän joka päivä tehdä hyvän kävelylenkin. Olen myös nauttinut kovasti salilla käymisestä.

Muutto on viikon päästä ja tänään tuli 90 muuttolaatikkoa. Voi, kun osaisin ottaa iisisti, mikä kohdallani on epätodennäköistä.

Kommentit

  1. Ihania uutisia! <3 Jos se sydänkin siitä vähitellen rauhoittuisi.

    VastaaPoista
  2. Hei, törmäsin blogiisi ja koin jotain samaa kun luin tarinaasi vaikka sairausongelmani onkin toisenlainen. Aikoinaan kun aloitin blogini, toivoin saavani tukea ja kohtalotovereita, joiden kanssa jakaa kokemuksia. Siitä tuli iso voimavara.
    Jos sinua kiinnostaa kurkata blogiani, tässä linkki http://heartbeat49.blogspot.fi/?m=1
    Kaikkea hyvää elämääsi 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkistä blogiisi. On sinullakin kyllä mielenkiintoinen tarina ja seuraan kyllä jatkossa elämäsi vaiheita.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita...

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan...

Vihdoinkin hyviäkin uutisia

Lääkäri soitti aamulla eilisistä labroista ja hoito näyttää jo vaikuttaneen positiivisesti arvoihin ja hoitoja jatketaan huomenna suunnitelman mukaan.  Olen henkisesti varautunut, että helppoa ei tule olemaan jatkossakaan. Nyt kuitenkin tietää, että eteenpäin mennään. Nyt keskityn leffaan What Maisie Knew hyvien karkkien kera.