Siirry pääsisältöön

Kaksi askelta eteen ja yksi taakse

Juuri, kun olen niin iloinnut paranevasta olosta, iskee huonompi päivä ihan puun takaa. Eilen oli jo vähän viitteitä, kun noustessa huippasi. Tänään oli aamulla hiukan taas tullut painoa ja siitä lasken aina yksi plus yksi = nestettä. Hengitys on ollut koko päivän pinnallisempi ja metsälenkillä piti taas pysähdellä.

Olen yhtä aikaa hämmästynyt ja hämmentynyt. Lääkemäärä on sama kuin aiemmin. Mitä olen tehnyt väärin? En ole edes syönyt rapuja. Tosin eilen herkuttelin tekemälläni sienikinkkurullalla, johon tuli suolasieniä. Vai olenko riehunut taas liikaa? 

Täällä on satanut eilisillasta lähtien ja paljon. No, onneksi ei ole nyt vesikoiraa ulkoilutettavana. Toivotaan, että Oulussa on parempi sää. Aamupäivällä aloitin takan maalausurakan. Isoin homma oli pestä se ja laittaa suojaukset. Sain ensimmäisen kerroksen maalattua. Tuli hyvä mieli, kun sain vihdoinkin tehtyä jotain, joka on vaivannut aina, kun istuu sohvalle. 

Iltapäivällä sade taukosi ja pääsin metsään sieneen. En tiedä, onko minulle tärkeämpää saalis vai vain se  metsässä vaeltelu. Olin lauantaina kuuntelemassa mielenkiintoista paneelia luonnon ja musiikin vaikutuksista. Vartti metsässä laskee stressitasoa merkittävästi. Luonnossa liikkuminen vaikuttaa positiivisesti kunnon kehittymisen lisäksi vastustuskykyyn, kun saamme luonnosta hyvän mikrobikannan.

Tilaisuudessa oli myös mielenkiintoinen esitys, miten musiikki vaikuttaa aivoihin. Koehenkilöllä oli aivokäyräpäähine ja näimme screeniltä koko ajan aivokäyrän. Ylioppilaskunnan neljä laulajaa lauloi hänelle ja ensin testaaja kuunteli silmät auki laulajia katsellen. Aivokäyrä oli hyvin aktiivinen. Sitten testaaja kuunteli saman laulun silmät kiinni ja aivokäyrä tasaantui ihan hämmästyttävästi. Mieheni oli tuloksesta innoissaan, koska hän on jo pitkään ollut konserteissa silmät pääosin kiinni. No, usein siinä käy vähän hullustikin. Savonlinnan oopperajuhlilla hän ehti nukahtaa Tannhauserin esisoiton aikana monta kertaa. Jo kauan sitten Arto Noras kertoi Naantalin musiikkijuhlilla, että ihminen aistii musiikin paljon voimakkaammin silmät kiinni. Allekirjoitan.

Viime aikoina on ollut keskustelua äitiyslomalaisista, jotka ehtivät vaipan vaihdon yhteydessä suorittaa tutkintoja tai tehdä väitöskirjaa. Yksi perusteli, että hän ei saa kotona kaipaamaansa palautetta näppärästi tehdystä vaipan vaihdosta ja aivot on tyhjäkäynnillä. Sama tilanne on pitkällä sairaslomalla. Olen yrittänyt kerätä palautetta aktiivisella uusien ruokareseptien kokeilulla ja välillä siinä jopa onnistunut. Kaiken kaikkiaan ruoanlaitto on hyvä harrastus toipilaalle. Eilen tuli positiivista palautetta, kun ensimmäistä kertaa kokeilussa ollut myskikurpitsakeitto oli herkullista. Kiitoksella se kissakin elää.



Kommentit

  1. Hei�� Hienosti olet pärjännyt! Palasin töihin n. 10 kk kantasolusiirron jälkeen, silloin osapäivätyöhön. Olin töissä pari vuotta mutta sain infektioita ja jaksamisesta alkoi olla vaikeuksia. Asiakastyö oli aika vaativaa. Töihinpaluu sovittiin työkokeilulla ja lääkärin todistuksessa oli tästä lausunto. Tsemppiä ja ole armollinen itsellesi! Töihin palatessa on hyvä olla kunnossa henkisesti ja fyysisesti. Taru

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita...

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan...

Vihdoinkin hyviäkin uutisia

Lääkäri soitti aamulla eilisistä labroista ja hoito näyttää jo vaikuttaneen positiivisesti arvoihin ja hoitoja jatketaan huomenna suunnitelman mukaan.  Olen henkisesti varautunut, että helppoa ei tule olemaan jatkossakaan. Nyt kuitenkin tietää, että eteenpäin mennään. Nyt keskityn leffaan What Maisie Knew hyvien karkkien kera.