Käsi karkkipussissa

Rakastan karkkia, erityisesti salmiakkia. Elokuviin ei voi mennä ilman irtokarkkeja ja myönnän juuri tyhjentäneeni taas yhden pussin. Tänään kaupassa isä tuiskasi tyttärelleen, että ei karkkia tänään. Ajattelin, että voi, kun joku kieltäisi minuakin. Aikuisenakaan en pysty kieltäytymään, vaikka kuinka tiedän kaiken ylimääräisen sokerin ja salmiakkien suolan olevan epäterveellistä.

Maailmassa ei olisi ylipainoisia tai huonokuntoisia, jos ihmiset elisivät, kuten tietävät olevan terveellistä. Miten vaikeaa onkin muuttaa elintapojaan. Itse elän todennäköisesti paljon keskimääräistä terveellisemmin. Syön monipuolisesti ja terveellisesti, nukun tarpeeksi ja liikunta on kuulunut elämääni aina. Ajattelen, että karkit ja pullat ovat se sallittu pahe. Silti todennäköisesti voisin vielä paremmin, jos vähentäisin sokerin ja suolan määrää. Vai voisinko? Pitäähän ihmisellä olla jotain heikkouksia?

Erilaisen ruokavalion noudattaminen vaatii valtavasti itsekuria ja/tai tiedon ja kokemuksen sen hyvistä vaikutuksista. Raskaus on yksi sellainen. Sushia rakastava tyttäreni pystyy pidättäytymään siitä, kun vatsassa potkii tarpeeksi iso motivaattori. Toinen tytär on viimeiset vuodet noudattanut Paleo-diettiä, koska se hänen kokemuksensa mukaan pitää autoimmuunisairauden kurissa ja mahdollistaa elämän ilman lääkkeitä. Kolmas tytär on lähes kasvissyöjä ja hän voi kuulemma paljon paremmin. Aviomies välttelee hiilareita ja kyllähän se paino putosi muutoksen myötä. Voitte kuvitella, että perheillallisen menun suunnittelu vaatii vähän mietintää. Kunnioitan kuitenkin kovasti kaikkien valintoja ja sisukkuutta noudattaa ruokavaliotaan.

Miksi taas pohdin ravintoasioita? Luin viikonloppuna kirjan Syö hyvin, voi paremmin - Ravinto syövän ehkäisyssä ja hoidon tukena. Siinä oli mm. ruodittu eri ravintoaineita sen perusteella ehkäiseekö ne syöpää tai ovatko ne erityisen hyviä hoidon tukena. Lukiessa tuli taas tunne, että pitää tehdä muutoksia. Tässä mietteet siitä, mitä säilytän, lisään tai vältän.

Näitä pitäisi lisätä ruokavaliossa

Parsa, kaalit ja tummanvihreälehtiset vihannekset, kuten pinaatti ja lehtikaali. Kaalista olen kyllä tänä kesänä innostunut ja tehnyt paljon kaalisalaattia ja kaalilaatikoita ym. Täytyy vaan jatkaa ja löytää sopiva tapa syödä myös lehtikaalia. Vihersmoothie on ollut pitäisi-listalla pitkään.

Palkokasvit, pavut, linssit ja  herneet. Pavut ja linssit ovat loistavia talviruuissa. Pähkinät ja mantelit. Niitä  tulee helposti syötyä, kun on kippo pöydällä. Pellavansiemeniä ruokalusikallinen päivässä. Nekin menisivät hyvin siihen päivittäiseen smoothiin. 

Kurkuman terveellisyys oli kirjassa minulle uusi juttu. Auttaa tulehduksiin ja jopa masennukseen. Sitäkin siihen smoothiin puoli teelusikallista päivässä. Inkivääri on toinen loistava antioksidantti, johon olen jo jäänytkin koukkuun teenä hunajan kera. 

Nämä pidän ruokavaliossa

Olemme innokkaita hyödyntämään luonnon antimia. Olemme omavaraisia kalojen, rapujen ja sienten suhteen. Kannatan satokalenterin mukaista ruokavaliota ja siksi osa ruoka-aineista on enemmän käytössä tiettynä vuodenaikana. Nyt tulee sieniä kohta korvistakin ja kuivuri painaa pitkää päivää. 

Kasviksia käytetään runsaasti ja on erityisen ihanaa ostaa niitä maalaistorilta suoraan viljelijältä. Myös marjat, hedelmät ja sitrushedelmät ovat jo käytössä, mutta lisäys ei haittaa. Uutta kirjassa oli se, että pakastemarjat pitäisi sulattaa ja käyttää nopeasti. Sulatus mieluiten mikrossa.

Tomaatti ja porkkana ovat molemmat suosikkeja, mutta kirjan mukaan molemmat kannattaa syödä kypsennettynä. Äitini on aina korostanut, että joka päivä pitää syödä yksi tomaatti. Se pitää sydänsairaudet loitolla. No, neuvoa olen noudattanut, mutta tässä ollaan. Ehkä olisi pitänyt syödä enemmän ketsuppia.

Näitä pitäisi vähentää tai lopettaa käyttö kokonaan

Sokeri. Sokeri. Sokeri. Eli karkit ja pullat. Kuopus sanoo, että elämä on liian lyhyt jälkiruuista kieltäytymiseen. Tykkään leipoa piirakoita ja pullia. Nytkin mustikkamuffinssi maistui niin hyvältä kahvin kanssa sieniretken jälkeen.

Suolan vähentämisen tarve on yksiselitteinen sydämen voinnin vuoksi. Se ei olekaan ihan helppoa, koska tykkään ravuista, graavilohesta ja juustoista. Leivissäkin on yllättävän paljon suolaa. Ja valitettavasti myös salmiakissa ja lakritsissa. 

Valkoiset jauhot ovat myös vähennyslistalla ja niitä on erityisesti leivonnaisissa. Vaihtelun vuoksi tykkään ostaa muutakin kuin ruisleipää, mutta vehnäjauhoja on myös niissä ihanissa kaura- ja ohraleivissä.

Alkoholi kuuluisi tällä hetkellä ehkä tuohon pidä-kategoriaan. Sydän ei tykkää siitä yhtä paljon kuin minä ja minusta on tullut varovaisempi nautiskelija. Aiemmin saattoi suurkulutuksen rajat paukkua, kun hyvä ruoka vaati hyvän viinin ja kuohari toimii aina elämän iloissa ja suruissa. 

Onko kaikki kuitenkin hyvin?

Joistakin kirjoitus voi tuntua tyhmältä, koska ehkä jo elänpääosin terveellisesti ja tämä on hifistelyä. Pitää mennä varmaan taas Prisman kassalle päivittelemään, mitä suomalaiset oikeasti syövät. Siinä ehkä syy, miksi tyttärestä tuli kesätöiden jälkeen kasvissyöjä. No, aina on varaa parantaa ja voida paremmin. 

Olen monta kertaa pohtinut, että miksi minä olen saanut kaikki sairauteni, vaikka olen aina yrittänyt elää terveellisesti. Eikö se tomaatti päivässä riittänytkään? Olisiko kurkuma pitänyt löytää jo kymmenen vuotta sitten? Moni on sanonut, että juuri sen takia olen selvinnyt hoidoista ja kuntoutunut aina hyvin. Geenivirheisiini en enää pysty vaikuttamaan, mutta ruokaan, lepoon ja kuntoon voin. Siksi lähden nyt poimimaan kypsät marjaaroniat talteen.