Kirjoitin juuri pitkän kirjoituksen ja puhelimen soidessa tallensin tekstin huolimattomasti.
Sitten tapahtuikin nopeasti kolme ikävää asiaa. Puhelun aikana nuomasin käteen jäävän ison tukin hiuksia. Varmaan järkytyksestä tuli oksennus ja sitten vielä menetin kirjoittamani tekstin.
Yritän survaista edes joitain ennen kuin pahoinvointilääke vie minut Nukkumatin luo.
Olen nyt toista päivää nousukiidossa, tosin takatuupparina toimivat edellleen kasvutekijäpistokset. Arvoit ovat jo ihan kotiinpääsyarvoja, mutta laskevat vielä, kun pistokset loppuvat.
Kotiutus vaatisi, että pääsisin nestipasta eroon, kun en pysty saamaan tarpeeksi nesteitä. Se on aikamoista taiteilua. Kun yhdelle kumartaa, vaikuttaa se toiseen arvoon negatiivisesti.
Nestetasapaino on tällaisella vajaatoimisella sydämellä tarkkuutta vaativaa puuhaa. Vajaatoiminta vaikuttaa nopeasti verenpaineeseen, happisaturaatioon ja sykkeeseen. Olisikohan niitä mitattu tänään 20 kertaa, kyllästymiseen saakka.
Nestetasapainoon vaikuttaa oleellisesti sekin, miten paljon pystyn itse nauttimaan ruokaa ja nesteitä. Olin jo niin tyytyväinen, kun pystyin olemaan ilman pahoinvoitilääkettä. Eilen oli pakko nöyrtyä, kun pienetkin asiat aiheuttavit refleksin. Sorry Marjo niistä epäesteettisistä äänistä, kun soitin.
Syöminen on kokopäiväistä taistelua, vaikka se onkin smoothieta, mehukeittoa, pirtelöitä ym.
Tänään tunsin ensimmäisen kerran lievää turnausväsymystä. Tytär sai eilen ruokamyrkytyksen ja kysyi, miten kestän sellaista monta päivää. Tänään, kymmenentenä pää pussissa päivänä, voin sanoa, että nyt en oikein jaksa. Kyllästyttää. Ehkä huomenna on taas parempi päivä tai ainakin poikkeuksellinen, kun minusta tulee kalju.
Kommentit
Lähetä kommentti