Täällä sitä nyt vihdoin ollaan Meilahden Kolmiosairaalassa osastolla 7 B. Huone on tilava ja hyvin varusteltu ja näköalat ihan Helsingin parhaita; merinäköala Hietsuun ja Lauttasaaren sillalle. Jopa koti näkyisi kiikarilla. Kyllä täällä kelpaa olla täysihoidossa muutama viikko. Henkilökunta on aivan ihanaa.
Tänään oli sitten ensimmäinen toimenpide, kanyylin laitto. Se olikin yllättävän iso operaatio. Sitä varten vietiin leikkaussalin heräämöön ja sen teki anestesialääkäri ainakin kolmen hoitajan avustamana. Suojaukset ja systeemit oli kuten isommassakin leikkauksessa. Ensin kanyyli yritettiin laittaa solisluun alle, joka olisi olemisen kannalta helpompi, mutta asentaminen on vaikeampaa. Lääkäri yritti pari kertaa, mutta luovutti, kun vastassa oli vaan luuta ja rustoa. Sitten se laitettiin kaulalle. Saa nähdä, miten tämän kanssa oppii elämään ja erityisesti nukkumaan, kun se on vielä oikealla puolella. Samalla, jolla mieluiten nukun.
Kanyyli on noin 16 cm pitkä ja siitä tullaan tulevat viikot laittamaan sisään niin sytostaatit kuin palautettavat solut. Tarvittaessa siitä voidaan nesteyttää tai antaa ravintoliuosta. Se on kaverini siihen saakka, kun pääsen kotiin.
Kestin oman toimenpiteeni, joka tehtiin paikallispuudutuksessa, kuin mies. Ehkä väärä, ontuva vertaus, kun puhutaan lääkinnällisestä toimenpiteestä. Sen sijaan minulla oli vaikeuksia kestää, kun oman toimenpiteen jälkeen naapurisängyssä tehtiin selkäydinpunktio. Oli pakko panna Spotifysta hiukan räväkämpää musiikkia ja kovaa.
Nyt sitten iltapalaa ja television tarjonnasta nauttimista. Aamulla on sitten sytostaattien vuoro. Toivon vaan, että saan nukuttua ilman omaa tyynyä.
Kommentit
Lähetä kommentti