Rauli-myrsky pyyhki eilen raivoisasti myös Heinolaa. Puuskittaisen tuulen tehoa kuvaa se, että jopa verkot jäi laskematta. Ja kyllä, minut komennetaan airoihin aika kovillakin keleillä. Rapumerrat saatiin laskettua ja saaret tyhjennettiin sienistä. Enää ei ollut kuin satunnaisia kanterelleja ja matsutaketkin olivat lopettaneet kautensa.
Mökille palattua olivat sähköt kadonneet, kuten näillä mökkiseuduilla on tapana. Ei hätää. Sauna lämpeni puilla, kynttilät ja lyhdyt valaisivat ja pihvit paistettiin takassa. Oli ihanaa kömpiä aikaisin sänkyyn, sytyttää otsalamppu ja nauttia ulkona ulvovasta Raulista.
Aamulla herätessä suurin huoli oli kuuman aamukahvin saaminen. Turha huoli, kun on ratkaisukeskeinen aviomies. Grilli roihusi ulkona ja kirppikseltä ostettu kahvipannu sai tulikasteensa. Vessaan oli kannettu ämpärillinen vettä ja tietokone lataili tuikitärkeät kännykät ja padit. Pääsin siis nauttimaan normaalisti aamukaffit, digihesarin ja aamusometukset.
Seuraavana pitikin miettiä päiväohjelma ilman sähköä. Sienet sain perattua, mutta siihen jäivät odottamaan paistoa ja kuivuria. Olin jo pukemassa maalausvaatteita, kun tajusin sen henkilönostimenkin toimivan sähköllä.
Olisiko tänään pyjamapäivä, josta aina haaveilen? Viikonloputkin täyttyvät liikaa touhusta. Toisaalta metsässä vaeltelu, maalaaminen ja puutarhanhoito ovat vastakohta normaalille arjelle. Niissäkin olen vain liian tavoitteellinen. Tämä osa kitkettävä tänään. Tämä seinä pitää saada valmiiksi. Ne sienipaikat koluttava. Piirakkakin pitää tehdä tänään. Ja ehdottomasti PITÄÄ olla ulkona, kun on niin nätti ilma. Jso vain joskus hortoilisi koko päivän villasukissa (no sitä teen kesät talvet), pyjamassa (en omista) ja kulkisi sängyn, sohvan ja jääkaapin väliä. Kädessä vaihtuisi kirja, kaukosäädin ja kahvikuppi. Aika luksusta.
Aviomies sanoi, että sellainen sopisi syksyyn. Tosin piirrän valtavan ruksin seinään, jos hän pitäisi pyjamapäivän. Täytyy ehkä ostaa se pyjama hänellekin. Sellainen touhupetteri. Hän tuli juuri touhuistaan sisään ja kysyi, mitä nyt tehdään ja lähdenkö kalan. Vastasin, että ajattelin pitää pyjamapäivän. Vastaus oli, että voin huvin laittaa kuorihousut niiden päälle. Se siitä sitten.
No, mitä tämä sähköttömyys opetti?
1. Elämämme on liian sähköstä riippuvaista - tämä on lian ilmeinen
2. On hyvä pakosta rikkoa rutiineja ja keksiä vaihtoehtoisia tapoja
3. Ilman sähköä ja sähköistä mediaa olisimme ihan uutispimennossa. Kenellä on vielä pattereilla toimiva radio?
4. Kuinka hiljaista talossa on ilman sähköä. Kärpäset pitävät valtavaa meteliä.
Mökille palattua olivat sähköt kadonneet, kuten näillä mökkiseuduilla on tapana. Ei hätää. Sauna lämpeni puilla, kynttilät ja lyhdyt valaisivat ja pihvit paistettiin takassa. Oli ihanaa kömpiä aikaisin sänkyyn, sytyttää otsalamppu ja nauttia ulkona ulvovasta Raulista.
Aamulla herätessä suurin huoli oli kuuman aamukahvin saaminen. Turha huoli, kun on ratkaisukeskeinen aviomies. Grilli roihusi ulkona ja kirppikseltä ostettu kahvipannu sai tulikasteensa. Vessaan oli kannettu ämpärillinen vettä ja tietokone lataili tuikitärkeät kännykät ja padit. Pääsin siis nauttimaan normaalisti aamukaffit, digihesarin ja aamusometukset.
Seuraavana pitikin miettiä päiväohjelma ilman sähköä. Sienet sain perattua, mutta siihen jäivät odottamaan paistoa ja kuivuria. Olin jo pukemassa maalausvaatteita, kun tajusin sen henkilönostimenkin toimivan sähköllä.
Olisiko tänään pyjamapäivä, josta aina haaveilen? Viikonloputkin täyttyvät liikaa touhusta. Toisaalta metsässä vaeltelu, maalaaminen ja puutarhanhoito ovat vastakohta normaalille arjelle. Niissäkin olen vain liian tavoitteellinen. Tämä osa kitkettävä tänään. Tämä seinä pitää saada valmiiksi. Ne sienipaikat koluttava. Piirakkakin pitää tehdä tänään. Ja ehdottomasti PITÄÄ olla ulkona, kun on niin nätti ilma. Jso vain joskus hortoilisi koko päivän villasukissa (no sitä teen kesät talvet), pyjamassa (en omista) ja kulkisi sängyn, sohvan ja jääkaapin väliä. Kädessä vaihtuisi kirja, kaukosäädin ja kahvikuppi. Aika luksusta.
Aviomies sanoi, että sellainen sopisi syksyyn. Tosin piirrän valtavan ruksin seinään, jos hän pitäisi pyjamapäivän. Täytyy ehkä ostaa se pyjama hänellekin. Sellainen touhupetteri. Hän tuli juuri touhuistaan sisään ja kysyi, mitä nyt tehdään ja lähdenkö kalan. Vastasin, että ajattelin pitää pyjamapäivän. Vastaus oli, että voin huvin laittaa kuorihousut niiden päälle. Se siitä sitten.
No, mitä tämä sähköttömyys opetti?
1. Elämämme on liian sähköstä riippuvaista - tämä on lian ilmeinen
2. On hyvä pakosta rikkoa rutiineja ja keksiä vaihtoehtoisia tapoja
3. Ilman sähköä ja sähköistä mediaa olisimme ihan uutispimennossa. Kenellä on vielä pattereilla toimiva radio?
4. Kuinka hiljaista talossa on ilman sähköä. Kärpäset pitävät valtavaa meteliä.
Kommentit
Lähetä kommentti