Elämäni luolasukellus

Uusimmassa Hesarin kuukausiliitteessä oli järkyttävä kuvaus kahden suomalaisen sukeltajan kuolemaan johtaneesta luolasukelluksesta Norjan Plurdalenissa. Eniten hämmästytti, miksi joku haluaa, kerta toisensa jälkeen, leikkiä hippaa kuoleman kanssa. 

Oma vuoteni on ollut vaativaa luolasukellusta ahtaine kohtineen ja välillä pimeydessä edeten. Sukellukseni on kuitenkin tähdännyt pinnalle, valoon, ja on vahvistanut elämännälkääni entisestään. Minut on painettu uppeluksiin vastoin omaa tahtoani ja siksi en voi käsittää, miksi joku haluaa riskeerata elämänsä vapaaehtoisesti. Eniten hämmästelen sitä palomiestä, joka on jo todistanut kahden ystävänsä kuoleman.

Suomessa sattuu vuosittain 2,85 sukelluskuolemaa. Viime vuonna neljä. Neljä liikaa. 

Löysin Keltaiseni

Tapasin eilen ensimmäisen kerran henkilökohtaisesti jonkun, joka sairastaa samaa sairautta. Tunnit kuluivat kuin siivillä kokemuksia vaihtaen ja oli hämmästyttävää, miten samanlaisia aatoksemme olivat. Minä olen vielä ihan noviisi hänen kokemuksiinsa verrattuna ja en jaksa olla ihmettelemättä hänen valtavaa positiivisuuttaan ja elämännälkää. Se toi uskoa itsellenikin. 

Kutsun häntä Keltaisekseni Espinosan kirjan mukaan. Keltaiset ovat henkilöitä, joita kohtaamme ja jotka tekevät meihin vaikutuksen, jättävät jäljen ja tuntuvat heti tutuilta.

Lääkelista lyheni huimasti

Olin tänään hematologin kontrollissa ja kaikki hematologiset arvot olivat normaalit. Sydänarvot ovat edelleen koholla, mutta alaspäin niissäkin mennään. Lääkäri lopetti kolme lääkettä, jipii. Kahdesti päivässä pistettävästä napapiikistä en päässyt eroon, mutta annosta pienennettiin. Ihan mahtavaa. Sen kunniaksi sallin itselleni omenaleivoksen sairaalan kahvilassa.

Työ maittaa

Olen jaksanut töissä hyvin ja olen innoissani jopa unohtanut sairauteni. Eilen vietimme päivän Nuuksion Kattilassa. Aamupäivä meni työn merkeissä ja maittavan lounaan jälkeen lähdimme maastoon retkeilemään. On uskomatonta, miten hienot maastot löytyvät kivenheiton päästä Helsingistä.

Työskentely on muuttunut vuoden aikana jonkin verran. Lähes kaikki palaverit ovat sähköisiä neuvotteluita luurit päässä. Yritän muistaa nostaa pöydän seisomakorkeudelle mahdollisimman usein. Istuminenhan on myrkkyä. Samalla voi tehdä tasapainoharjoituksia ja kehittää keskikehoa. Auttaa keskittymään.

Kaikki oli niin suurta

Kävimme tänään uudessa ruotsalaisessa urheiluliikkeessä XXL:saä. Olin positiivisesti yllättynyt, jopa hämmästynyt. Liike on valtava ja tuotevalikoimaa oli metrikaupalla. Myymälä oli siisti ja palvelu ystävällistä. Mukaan tarttui sukkia, superfoodia ja kepeät lenkkarit. Kaikkiaan positiivinen asiakaskokemus.