Maalari maalasi taloa, valkoista ja valkoista

Olipa mukava päivä. Olin päivän "leikkimässä" työntekoa, vaikka virallisesti olen vielä sairaslomalla. Työpaikallani on käynnissä haastekilpailu noin nelihenkisin joukkuein ja tavoitteena on tuottaa joku tajunnan (= kassavirran) räjäyttävä liikeidea. Tällaisen haasteen edessä huomaan vanhan (lue ikälopun) urheilija-minän nostavan päätään. Meidän joukkue, vaatimattomasti Voittajat, on kokoelma ihania kollegoja, joita olen kovasti kaivannut sairaslomani aikana. Päivä Kellokoskella kehitellen voittaja-ideaa oli piristävä ja inspiroiva. Oli ihana kutkutella aivosoluja ja huomata, että ryhmä on aina enemmän kuin osiensa summa.

Pitkältä sairaslomalta paluu tuttuun työyhteisöön tuntuu jo nyt ajatuksellisesti helpolta. Fyysisesti en vielä ole ihan parhaimmassa terässä ja siksi tällaiset työkunnon testauspäivät ovat tärkeitä. Olen pari päivää lukenut Marja Aarnipuron kirjaa Rintasyövän jälkeen ja siitä löysin termin sytoaivot, cemobrains. 20 - 30 prosentilla solunsalpaajahoitoja saaneista esiintyy kognitiivisen suorituskyvyn laskua, kuten mm. muistin ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Onneksi kyse on ohimenevistä oireista. On myös selvää, että sairauden aiheuttama stressi vaikuttaa kognitiivisiin kykyihin ja pää, kropan lisäksi, väsyy helpommin.

Olen viettänyt tämän viikon mökillä, vaikka sää on ollutkin viileä ja tuulinen. Olen jatkanut maalausprojektiani ja kohta eteisen mäntypinnat ovat saaneet kauniin kuultovalkoisen sävyn. Haasteellisin maalauskohde ovat ovet ja välillä jo epäilin pilanneeni ne.

 Rakastan tätä paikkaa ja erityisesti keväisin. Tämä tuntuu enemmän kodilta kuin kotimme Helsingissä. Kaikki on niin itse tehtyä tai vähintään suunniteltua. Hiukan täällä jännittää olla yksin, kun jäät paukkuvat ja lähipellolla on nähty susi. Onneksi minulla on oma vahtikoira. 

Oli on ollut aika hyvä ja maalauspuuhat ovat pitäneet ajatukset päivisin poissa ikävistä asioista. Iltaisin väsyttää  ja sydäntä viiltelee ja sen myötä ajatuksetkin aina karkaavat välillä synkille poluille. Parasta terapiaa onkin pitää itsensä aktiivisena, ettei ole aikaa tuijottaa omaa napaa ja kuulostella tuntemuksiaan. Herkuton huhtikuu on alkanut lupaavasti ja toimii, kun malttaa kaupassa kävellä karkkihyllyn ohi. 

Huomenna lähden ystäväni kanssa minilomalle Tukholmaan. Kiva lähteä tyttöjen höpötysmatkalle.