Kevättä rinnassa

Viime viikko ei ollut terveyden suhteen paras mahdollinen. Hengitys tuntui tavallista raskaammalta ja se johtui todennäköisesti ylimääräisen nesteen kertymisestä kehoon. En tiedä johtuiko se edellisen viikon paljosta istumisesta turvottavan kortisonin lisäksi. Sydämen vajaatoiminnan seurantaan kuuluu joka-aamuinen punnitus ja torstaina painoa oli jo kolme kiloa normaalia enemmän. Onneksi käytössä ovat nesteenpoistolääkkeet ja niillä sain helpotettua oloa.

Tuollaiset päivät vaan tuovat aina huolen, että tervehtyminen ei ole edistynyt. Onneksi aviomies valaa uskoa ja tuo vertailuun oloni viime syksynä. Olen nyt parina päivänä tehnyt pidemmät aineenvaihduntaa vilkastuttavat kävelylenkit koiran kanssa, vaikka joudunkin pysähtelemään aika usein.

Tänään oli ihanan aurinkoinen kevätsää ja kävelimme saaren toiseen päähän retkelle. Laitoimme nuotion ja paistoimme makkaraa. Kyllä oli kevättä rinnassa. Kävelin jäällä saaremme ympäri (6 km) ja se  oli pisin kävelyni sitten viime kevään. Pumppu hakkasi välillä kovasti, mutta ajattelen sen vain vahvistavan sydäntäni ja laittavan ne pahat proteiinit sieltä liikkeelle. 

Töissä orientoitumassa

Olin torstaina päivän osastopalaverissamme. Päivä oli loistavaa orientoitumista tulevaan ( toivottavasti) työhönpaluuseen. Oli ihanaa nähdä uusia ja vanhoja työkavereita. Sairaslomani aikana on moni asia muuttunut, mutta onneksi lähimmät työkaverit ovat säilyneet samoina ja tunnen olevani tervetullut takaisin töihin. Hirveän tärkeä asia, kun on ollut näinkin pitkään poissa. Tuli myös iso intohimo palata töihin, kun käynnissä on niin paljon mielenkiintoisia tekemisiä. Alkoi aivotkin surrata ihan eri teholla. Toivotaan, että olen toukokuussa jo niin hyvässä kunnossa, että voin palata sorvin ääreen, vaikka ensin osittaisesti. 

Appelsiinikastiketta

Tiinan koekeittiö on päättänyt opetella tekemään kastikkeita. Ensimmäisenä kokeilin appelsiinikastikkeen tekoa ankan seuraksi. Aika työlästä, mutta maku palkitsee. 

Minimalistinen maaliskuu kyykäten

Tämän kuukauden teema on minimalistisuus. Se tarkoittaa lähinnä säästäväisyyttä ja kaiken turhan ostamatta jättämistä. Turha on tietenkin meillä naisilla joustava käsite. Ehkä yritän myös melkein makeetonta maaliskuuta. Se tosin kumoutui, kun kuukauden ensimmäistä päivää oli kulunut 11 tuntia. Kaupassa joku oli laittanut ostoskoriini pienen karkkipussin. 

Helmikuussa kyykytettiin, mutta maaliskuussa kyykkäillään. Se tarkoittaa kasvavaa määrää syväkyykkyjä. Aloitusmäärä on tänään 50 ja huomenna 55 jne. Joka neljäs päivä on lepoa. 31.3. pitäisi tehdä huikeat 250 kyykkyä. Yritän tätä haastetta, mutta pakko kuunnella sydäntä. 

Sydäntä en ehkä kuunnellut, kun kävin juuuri saunasta avannossa. Oli niin ihanaa pitkästä aikaa. Järkevää tai ei.