Siirry pääsisältöön

Sykähdyttäviä hetkiä

Eilen olin vuotuisassa Urheilugaalassa. Mukavaa oli ja kortisonin voimalla sitä jaksoi koko illan mainiosti. Mitä nyt korsetti vähän kiristi, kun arvoin sopivaa asua viime metreille. Itselleni mukavimpia hetkiä oli niin monen tutun tapaaminen. Olemmehan olleet osa urheiluperhettä kymmenen vuoden ajan. Ihan tulee haikea olo, koska se aika on tarjonnut tällaiselle urheiluhullulle monen monta ikimuistettavaa urheilutapahtumaa ja -juhlaa. Koko aika on näin puolison näkökulmasta jäänyt roimasti plussan puolelle.

Eilisen sykähdyttävin hetki itselleni oli puolen vuoden tauon jälkeen yksi erityinen kohtaaminen. Tämä mieshenkilö sanoi hänelle illan kohokohdan olevan minun tapaamiseni niin hyvännäköisenä. Tosin isommat palkinnot olivat vielä gaalassa jakamatta;). Tuon kommentin 'olet niin hyvännäköinen' olen kuullut viime aikoina monesti ja tietysti se minusta naisena tuntuu hyvältä. Todennäköisesti kommentin takana on se odotusarvo, että sairaus jättää ulkoisen jälkensä ja tuntuu varmaan helpottavalta nähdä minut ihan normaalia, ehkä vähän pyöreäposkisempana ja onneksi pistoksista mustelmainen alavatsa peitettynä. 

Mukavaa on ollut myös kuulla, että lankkuhaaste on otettu vastaan ja rantakuntoon treenaaminen on aloitettu hyvissä ajoin. Eilen kuulin kahdesta uudesta lankuttajasta ja minulle tuli tunne, että lankuttamisen hyvien vaikutusten lisäksi tuette minua. Voitte kuvitella, että viime syksynä yhdestä tunnista, päivästä ja viikosta selviytyminen tuntui samalta tavoitteelta, kuin ne hitaasti kiiruhtavat sekunnit Hooverissa. 

Nyt lähden nauttimaan hyvinvointivaltiomme tarjoamista eduista ja käväisen litistyttämässä rintani eli edessä on mammografia. Olen aina miettinyt, että on siinä röntgenhoitajalla liukuhihnaduuni. Toivotaan, että hän osaa ajatella työstään siten, että litistämisen ja kuvaamisen sijaan tässä ollaan etsimässä varhaisia merkkejä rintasyövästä ja hän voi työllään pelastaa monta ihmistä. 

Selvitin, että vuosittain rintasyöpäseulontoihin kutsutaan 250 000 naista, joista lähes 90% osallistuu tutkintaan. Seulonnan avulla löytyy vuosittain 1300 varhaisen vaiheen rintasyöpää. Tämä on reilut neljäsosa kaikista uusista rintasyövistä. 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita...

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan...

Vihdoinkin hyviäkin uutisia

Lääkäri soitti aamulla eilisistä labroista ja hoito näyttää jo vaikuttaneen positiivisesti arvoihin ja hoitoja jatketaan huomenna suunnitelman mukaan.  Olen henkisesti varautunut, että helppoa ei tule olemaan jatkossakaan. Nyt kuitenkin tietää, että eteenpäin mennään. Nyt keskityn leffaan What Maisie Knew hyvien karkkien kera.