Onnistunut reissu Italiaan

Varasimme matkan Italiaan vähän extempore, muutama päivä ennen lähtöä. Matka oli minulle tosi tärkeä. Se oli enemmän kuin vain matka. Se oli palkinto puolen vuoden jaksamisesta. 

Italia on yksi suosikkikohteistamme ja sen monessa kolkassa olemme jo vierailleet. Välimeren ranta Pohjois-Italiassa oli kuitenkin meille uusi kohde. Tuttavilta saimme hyvät vinkit ja matkasuunnitelmasta tuli oikein hyvä ja toimiva. 

Milano

Lensimme Milanoon perjantaina iltapäivällä. Koneeseen jonottaessa ja koneessa käytin japanilaiseen tapaan paperimaskia. Vähän porukka tuijotti, mutta so what. Itsellä oli turvallisempi olo. Milanosta olin pongannut muutaman ravintolan Tripadvisorista, jotka kuitenkin olivat kiinni pyhien ajan. Muutenkin kaupunki oli ihan kuollut. Löysimme kuitenkin kanavan rannalta ihan kelpo ravintolan.

Milano - Genova - Portofino - La Spezia

Aamulla lähdimme ajelemaan vesisateessa kohti rannikkoa. Ensimmäisenä piipahdimme Genovaan, joka olikin mielettömän iso rinteille rakennettu city.

Seuraava kohde oli Portofino, jota kutsutaan yhdeksi Italian kauneimmista kohteista. Sinne päästäksemme piti ensin laskeutua pieniä vuoristoteitä, serpentiinejä ja satoja mutkia. Perillä odotti pieni, talviuntaan nukkuva rantakaupunki. Asukkaat ovat vauraanpaa sorttia, mikä näkyi ravintolan hinnoittelussa. Talon viini 14 euroa. Raviolit olivat kyllä suussa sulavia.

Portofinosta suunnistimme kohti toista majapaikkaamme La Speziaa, joka on 100.000 asukkaan vanha satamakaupunki. Söimme loistavan illallisen jälleen kerran Tripadvisorista pongatusta ravintolassa. 40 kuukautta ilmakuivattu kinkku oli niin hyvää, että poistuimme ravintolasta kinkkupaketin kera.

Ylin kuva vasemmalla on näkymä hotellihuoneen ikkunasta. 

Cinque Terre - Pisa - Lucca

Aamulla lähdimme junalla tutustumaan vuoren rinteisiin rakennettuihin pikkukyliin. Ensin ajoimme kauimmaiseen ja isoimpaan kylään, Monterossoon. Söimme siellä ihanan kala-aterian. 

Seuraava kylä oli Vernassa. Paikan katsasti kaffitteluineen puolessa tunnissa. Siellä huomasimme, että kaikki esitteiden kuvat olivat rankasti photoshopattuja. Kuvissa talot ovat hyvässä kunnossa, kuten Unescon kohteesa pitääkin, mutta todellisuus on toinen.

Viimeisessä meille turisti-infossa suositellussa kohteessa, Manarolassa, olisi ollut valoshow, mutta olisimme joutuneet hengailemaan pienessä kylässä liian pitkään. Siksi päätimme suunnata kohti Pisaa vielä valoisaan aikaan. Kaikkiaan koko alue oli pienoinen pettymys.

Pisa sen sijaan oli upeampi kuin osasimme odottaa ja koko alue oli viehättävä. 

Kolmas yöpymispaikkamme oli vähän sisämaassa muurien sisällä oleva keskiaikainen kaupunki Lucca. Hotellille pääseminen olikin urakka, koska se sijaitsi autoilulta rajoitetulla alueella. Kaupunki oli vallan viehättävä pienine kujineen. Kaupungin viehättävyyttä lisäsi tunnelmallinen ostoskatu. Minulle tosin iski paniikki, kun kaikki kaupat alkoivat sulkea oviaan juuri sinne päästyämme. Pääni ei tosin ollut ihan kirkas tekemään ostospäätöksiä, kun päivän rasitukset alkoivat tuntua. Kävelin päivän aikana paljon portaita (reippaasti) ja varmaan ennätykseni askeleita puoleen vuoteen. Hyvä minä. 

Kirkko päivässä

Ei niin pientä kylää, ettei niissä ole omaa kirkkoa. Reitillemmekin osui monta viehättävää kirkkoa. Pidän siitä, että ne ovat aina kylien keskustoissa ja niihin on helppo piipahtaa hiljentymään. Kävin varmaan viidessä kirkossa ja pariin osuin messun aikaan. Hyvin sujui glorian laulaminen katolisesa messussa. Jokaisessa kirkossa hiljennyin kiittämään matkan onnistumisesta. 

Katolisissa kirkoissa on viehättävä tapa sytyttää kynttilä. Nyt tulee tunnustus. Yhdessä kirkossa sytytimme jo kynttilän, kun huomasimme, että kolikot eivät riittäneetkään. Ei palanut yhtä vahvana kuin muut. Kyllä Jumala näkee.

Italian herkkuja

Yksi, eikä vähäisin, Italian vahvuuksista on ruoka. Rakastan italialaista ruokaa ja kulinaristisista herkuista nautittiin tälläkin reissulla. Matkatavaroihin kertyi parmesaania, kinkkua ja pastaa. Paikallisessa supermarketissa kävi kyllä kateeksi ne kaikki herkut ja millä hinnalla.

Paluu arkeen

Eilen aloitin taas kortisonin syömisen. Nyt otan ison annoksen, 27 tablettia, yhtenä päivänä viikossa. Jännä nähdä, miten sujuu. Yöllä sain nukutuksi nelisen tuntia ja tänään tietysti väsyttää ja kotoilen mukavasti katsellen tallenteita, ampumahiihtoa ja korista. Huomenna saan vihdoinkin äitini vierailulle muutamaksi päiväksi ja tiedossa onkin mukavaa ohjelmaa.

Arkeen kuuluu myös kuntohaaste. Kolme minuuttia Hoover-asennossa joka päivä. Kokeilkaa. Kaikilta löytyy kolme minuuttia tämän tehokkaan harjoituksen tekemiseksi. Koskaan minuutti ei ole tuntunut yhtä pitkältä, mutta sen jälkeen on varsin napakka olo. Tuuli Matinsalo sanoi vetämässään jumpassa, että etunoja ja Hoover ovat ihmisen paras ja tehokkain kuntosali. Täten haastan teidät mukaan.