Siirry pääsisältöön

Joulumieltä

Olen jouluihminen. Tykkään joulusta ja kaikesta siihen liittyvästä valmistelusta ja ihan ilman mitään stressiä ja hössötystä. 

Joululauluja kaksi viikkoa putkeen
Maanantaina aloitin kahden viikon, lähes tauottoman, joululaulujen kuunteluputken. Olimme Johanneksen kirkossa konsertissa, jossa esiintyivät Mari Palo ja Hannu Jurmu. Ohjelmistossa olivat kaikki ihanat perinteiset joululaulut. Mitä surullisempia, sitä parempia. Varpunen jouluaamuna avaa takuuvarmasti kyynelkanavat. 

Ensi viikolla on kovin odottamani Club for Fiven joulukonsertti, joka on jo perinne. Valitettavasti toinen perinne YL:n joulukonsertti osuu samalle päivälle. Onneksi on Jouluradio. 

Joulukortit matkaan
Tänään kirjoittelin joulukortteja ja en luovu perinteisistä postikorteista, vaikka kannatan monessa muussa sähköisiä palveluita. On mukava viivähtää ajatuksissa kaikkien kortin saajien luona pieni hetkinen. 

Joululahjat
Lahjojen osalta yritän noudattaa periaatetta, että aikuiset saavat vain jotain, minkä voi nauttia tai kuluttaa. Lapset saavat sitten jotain konkreettisempaa. Joka joulu sitä pakettien määrää kuitenkin ihmetellään. Meilläkin asuu yksi, joka säännöllisesti rikkoo 'ei mitään lahjoja' lupauksen ja siihen pitää tietenkin varautua samalla mitalla. 

Toistaiseksi voin hyvin
Aloitin sunnuntaina kortisonikuurin ja toistaiseksi olen voinut hyvin. Tänään olin elokuvissa kuluttamassa aikaani. Ranskalainen Menneisyys oli positiivinen kokemus. Nyt alkaa väsy painamaan ja taidan siirtyä sohvalle pötköttämään. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita...

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan...

Vihdoinkin hyviäkin uutisia

Lääkäri soitti aamulla eilisistä labroista ja hoito näyttää jo vaikuttaneen positiivisesti arvoihin ja hoitoja jatketaan huomenna suunnitelman mukaan.  Olen henkisesti varautunut, että helppoa ei tule olemaan jatkossakaan. Nyt kuitenkin tietää, että eteenpäin mennään. Nyt keskityn leffaan What Maisie Knew hyvien karkkien kera.