Siirry pääsisältöön

Fight back

Sarasvuolla oli eilen vieraanaan pahasti loukkaantunut, nuori lumilautailija. Hurja taistelija, joka on päättänyt opetella uudelleen juoksemaan, tavoitteenaan maraton ennen kuin täyttää 30. Mistä ihmeestä sitä löytäisi itsestään samanlaisen taistelijan ja fight back -asenteen? Välillä se on karannut jonnekin tosi kauas.

Ystäväni kanssa mietittiin, miten vaikeaa ihmisen on muuttaa omia, huonoja elämäntapojaan. Nuorena fysioterapeuttina ihmettelin Marian sairaalassa, että sydäninfarktin saaneet jatkoivat tupakointia, vaikka olivat saaneet yhden varoituksen ja lääkäri valisti sen olevan iso riskitekijä. Suurin osa meistä on niin valistuneita, että tietää tasan tarkkaan, miten pitäisi elää. Silti niitä muutoksia on niin vaikea laittaa käytäntöön. Monet ajattelevat elävänsä terveellisesti, kun liikkuvat. Uskon, että sitäkin suurempi merkitys on ravinnolla, riittävällä unella ja stressin välttämisellä. 

Syötkö kolmen tunnin välein? Mitä syöt? Nukutko 7 - 8 tuntia yössä? Riittääkö normaali työaika ja voit rauhoittua iltaisin? Ehkä sitten ensi viikolla. Itse muutaman varoituksen saaneena uskon eläneeni ennen sairastumista kokonaisvaltaisesti ajatellen hyvin, mutta suorittaja-minä laittoi itsensä välillä liian tiukalle, kun kunnianhimo ja innostus ajoivat järjen ohi. Ja siitähän ei sydän tykkää.

Tänään ei tarvinnut odottaa lääkärin soittoa kauan. Labratuloksissa ei ollut mitään ihmeellistä ja hoidot jatkuvat maanantaina. Tänään vietän pari tuntia sairaalassa kuukausittaisessa luiden vahvistusaineen  tiputuksessa. Nyt uunissa kypsyvät vuohenjuusto-rucolatäytteiset broilerit. Lisukkeeksi tein tattirisoton ja alkuruoaksi nautitaan valkosipulietanoita.

 Perjantain kruunaa aina Vain elämää ja tänään varmaan herkistellään kunnolla, kun joku vetää Maaritin Lainaa vain. Viime parjantaina Ilkka Alanko veti niin hienosti, juuri minulle, Sitkeän sydämen.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita kriitiko
1 kommentti
Lue lisää

Sinä pieni urhea nainen

                                                                           Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen, kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun: Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun. Eeva Kilpi Kylläpä on kulunut pitkä aika, yli kaksi kuukautta, kun olen viimeksi kirjoittanut mitään. Olen jo saanut huolestuneita kyselyitä voinnistani. Älkää olko huolissanne. Kaikki on oikein hyvin. Jostain syystä yleinen innostukseni kirjoittamiseen on ollut kateissa.  Joulu sujui varsin perinteisesti mökillä, mutta aiottua pienemmällä kokoonpanolla. Uusi vuosi vietettiin tuttavien luona Rukalla ja sieltä ajeltiin Lapin maisemia ihaillen Äkäslompoloon. Viikko tarjosi vaihtelevia säitä, kuten usein tammikuussa. Olen käynyt Ylläksellä 44 vuotta ja oli varmaan ensimmäinen kerta, kun tunturin huipulla oli tyyntä. Alkuviikosta inversio oli voimakas ja se aiheutti suuret lämpötilan vaihtelut.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan
Lähetä kommentti
Lue lisää