Siirry pääsisältöön

Com si com sa

Tällä viikolla oli labrat ja nyt pitäisi niiden ja tuntemusten perusteella päättää, miten hoitojen kanssa edetään. Vaikea päätös.

Apulaislääkäri soitti eilen vihdoin neljän jälkeen ja labrat olivat periaatteessa ihan ok. Sydänarvot olivat pysyneet samalla tasolla, vaikka olin niin toivonut ja olettanut niiden olevan paremmat. Edellisenä iltana mittasin nimittäin pitkästä aikaa paremmat verenpaineen ja sykkeen kuin aikoihin. 

Ihmeellistä oli, että hemoglobini oli 160. Jossain vaiheessa se lähti tippumaan ja aloin juomaan luontaistuotekaupan rautajuomaa Vitalflorania ja heti se ponnahtikin takaisin 140:een. Ehkä nyt jätän pullon rauhaan, kun tulee tuollaiset tehot. Tosin painokin on nyt hoidottomana jaksona pudonnut, kaikki ylimääräistä nestettä, ja olen kuivempi.

Mitä laitetaan?
Apulaislääkärin mukaan on kaksi vaihoehtoa jatkaa hoitoa. Sama pistoshoito kuin aiemminkin, mutta pienemmällä annoksella ja kerran viikossa. Sen riskinä ovat neuropatiaoireiden paheneminen eli minulla jalkakipujen, jotka nyt tauolla ovat lieventyneet, mutta eivät poissa. Olenko valmis kestämään niiden pahenemisen ja ehkä kroonistumisen? Ei houkutteleva vaihtoehto. 

Toinen vaihtoehto on eri lääke, mutta sen aloittaminen estäisi ehkä mahdolllisen kantasolusiirron. Siirto on minun kohdallani hyvin epävarma vaihtoehto muutenkin sydämen kestämisen vuoksi. Se on muuten yksi kalleimmista Suomessa tehtävistä hoidoista. Luin juuri tämän toisen lääkkeen sivuvaikutuksista ja eivät nekään olleet mieltä ylentäviä. Sen myötä lähtisivät hiukset. No, muut sivuoireet olivat myös ikäviä. 

Eli vaihtoehdoista mikään ei ole ongelmaton. Päätöksen tueksi saan  jutella huomenna tai alkuviikosta johtavan hematologin kanssa, joka tuntee tämän harvinaisen sairauteni parhaiten. 

Lisäravinteita vai ei?

Yleisesti sanotaan, että hoitojen aikana ei saa syödä mitään lisäravinteita. Niiden yhteisvaikutuksesta lääkkeiden kanssa ei ole tieteellistä näyttöä. 

Jossain artikkelissa mainittiin jopa vihreä tee. Minulle ei lääkäri ole koskaan edes maininnut rajoitteista ja olen popsinut normaalit lisävitamiinit (D, Omega, magnesium ja monivitamiini). Elimistö on kuitenkin niin kovilla. Joka päivä nautin myös tyrnimehua, mustikoiita, karpaloita, viherjauhetta,  hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä. Rehellisyyden nimissä mainitsen myös päiväpullani, joka on suoraan tunnekeskukseen vaikuttava ravinteeni.

Hemmotteluviikko
Tällä viikolla satsaan itseni  hemmottelluun. Tiistaina olin kaksi tuntia ihanassa kasvohoidossa. Nyt kiirehdin laittanaan kynnet kuntoon ja huomenna pääsen kampaaja-Outin käsittelyyn. Olen käynyt Outilla yli 20 vuotta ja käynnithän ovat enemmän kuin hiusten laittoa. 

Kommentit

  1. Voihan, kaikella on aina kaksi puolta:(. Toivottavasti hematologi pystyy antamaan narunpään käteen, mikä vaihtoehto olisi paras.

    Päiväpulla kannattaa ehdottomasti pitää ruokavaliossa, aika pieni nautinto kuitenkin...

    VastaaPoista
  2. Nyt on kyllä kieltämättä huonot vaihtoehdot... Pitäisikö sinun kysyä johtavalta lääkäriltä hänen kantaansa esim. pakurin ja muiden luontaistuotteiden käytöstä. Ehkä hänellä olisi tähän liittyen jotain ajatuksia.

    VastaaPoista
  3. Ja nimimerkki unohtui, mutta ehkä tuosta kommentista pystyt päättelemään keneltä se oli :D

    -v-

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita kriitiko

Sinä pieni urhea nainen

                                                                           Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen, kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun: Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun. Eeva Kilpi Kylläpä on kulunut pitkä aika, yli kaksi kuukautta, kun olen viimeksi kirjoittanut mitään. Olen jo saanut huolestuneita kyselyitä voinnistani. Älkää olko huolissanne. Kaikki on oikein hyvin. Jostain syystä yleinen innostukseni kirjoittamiseen on ollut kateissa.  Joulu sujui varsin perinteisesti mökillä, mutta aiottua pienemmällä kokoonpanolla. Uusi vuosi vietettiin tuttavien luona Rukalla ja sieltä ajeltiin Lapin maisemia ihaillen Äkäslompoloon. Viikko tarjosi vaihtelevia säitä, kuten usein tammikuussa. Olen käynyt Ylläksellä 44 vuotta ja oli varmaan ensimmäinen kerta, kun tunturin huipulla oli tyyntä. Alkuviikosta inversio oli voimakas ja se aiheutti suuret lämpötilan vaihtelut.

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan