Bumtsibum 24/7

Jos haluatte samaistua tämän hetkisiin tunnelmiin, niin kuvitelkaa seuraava tilanne. Sydän hakkaa kuin ensitreffeillä tai mennessä yleisön eteen esiintymään. Tuntuu kuin se ei pysyisi paidan sisällä. Sen lisäksi hengitys kulkee yhtä hyvin kuin olisi kiivennyt muutaman kerroksen rappusia. Nämä olotilat ovat ihan ok tilapäisinä olotiloina, mutta niiden kestäminen useita päiviä 24 tuntia vuorokaudessa on rasittavaa. Sitten pitää vain jaksaa uskoa, että kaikki tuntemukset ovat elimistön parantavaa taistelua. No, pakko vain kestää.

Tänään sain tämän syklin toisen pistoksen ja ensi viikolla vielä pari lisää. Tiedän, että seuraavan puolitoista viikkoa pitää ottaa rauhallisesti ja kärsivällisesti. Olo on kuin puissa viimeisinä värisevillä haavanlehdillä. Positiivista on se, että syketasoni on lähtenyt hiukan laskemaan ja pidän sitä hyvänä merkkinä.

Tänään lähdetään mökille nauttimaan pimeydestä, koska tutkimusten mukaan kaupungissa on liikaa häiritsevää valosaastetta. Taidetaan jo laittaa täydet jouluvalot piristämään ja nautitaan glögit takkatulen lämmössä. Parasta terapiaa, kun vielä pääsisi saunan lämmöstä uimaan. En kuitenkaan usko sydämeni tykkäävän enää vanhasta periaatteesta, jonka mukaan uimassa käydään aina, kun järvi on auki.

Tiinan koekeittiö kokeili tällä viikolla maailmaa nyt valloittavaa remenkeittoa. Kanaremen oli ihan syötävää, mutta ei ehkä pääse enää meidän pöytään. 

Kuvasta näkyy tavoiteannos ja sitten minun aikaansaama. Seuraavana otan kokeiluun Clam Chowderin eli simpukkakeiton. 

Kävimme tyttäreni kanssa Forsmanin tehtaanmyymälässä ja nostimme teeharrastuksemme uudelle tasolle hankkimalla suloisen, pienen teekannun ja ihania teesekoituksia talvi-iltojen piristyksiksi.