Siirry pääsisältöön

Ihana päästä sienimetsään

Olipa mukavaa päästä edes vähän nauttimaan syksyisestä metsästä. Tosin matkasin autolla tuon parinsadan metrin matkan metsän reunaan. Kori täyttyi kantarelleista ja suppilovahveroista.

Koekeittiössä syntyi tällä kertaa suppilovahveropasteijoita ja tein jopa itse voitaikinan. Pakko myöntää, että onnistuivat hyvin. 

Onkohan muutto edessä? 
Asuntomme myynnissä on ollut tosi hiljaista ja Hesarikin uutisoi isojen asuntojen kaupan hiipuneeen 20 % viime vuoden tasosta. Tänään oli kuitenkin näytössä ollut yksi erittäin kiinnostunut pariskunta, jotka olivat katsomassa asuntoa jo toisen kerran. Nyt odotellaan jännittyneitä mahdollista tarjousta. 

Samalla kyllä nousee paniikki mahdollisesta muutosta. Uudesta kodista ei ole hajuakaan ja muutto tässä kunnossa tulee olemaan haaste. 

Huomenna saan tämän syklin viimeisen pistoksen ja henkinen taistelutavoite on asetettu torstaille, jolloin toivottavasti on pahimmat väsymykset ja sydäntykytykset voitettu. 

Kommentit

  1. Ihanan näköisiä kantarelleja ja pasteijoita. Uskomatonta mutta totta, en ole ikinä nähnyt luonnossa kantarelleja!! Ja niin valtavan hyviä, kun ne ovat. Toivotaan, että torstai koittaa pikaisesti ja saat taas kerätä voimia. Pidetään peukkuja, että tekin saatte asuntokaupat tehtyä:)

    VastaaPoista
  2. Sorry, että en ole kauheesti tsempannut sinua kirjoittamalla. Olen hengessä mukana koko ajan ja tsemppaan sinua mielessäni. Yritä ottaa yksi päivä ja yksi hetki kerrallaan, niin pitkästyminen ei ole niin kauheeta. Kiva, kun olet päässyt piipahtamaan metsässä. Kyllä se asunto menee kaupaksi. Ei hätää..... Voimahalaus rakas ystävä. Rakkautta

    VastaaPoista
  3. Jos jaksat lähteä joku päivä lounaalle tällä viikolla, niin täällä on vapaaehtoinen lounasseuralainen!

    Ninni, miten on mahdollista, että et ole koskaan nähnyt kanttarelleja luonnossa kasvamassa!! En usko, että Suomesta voi löytyä ihminen, joka ei kanttiksiin ole metsässä törmännyt :)

    -v-

    VastaaPoista
  4. ..ja asuntokauppaan tarvitaan vain YKSI ostaja, muut on turhaa! Pidän peukkuja sillekin!

    anne

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita...

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan...

Vihdoinkin hyviäkin uutisia

Lääkäri soitti aamulla eilisistä labroista ja hoito näyttää jo vaikuttaneen positiivisesti arvoihin ja hoitoja jatketaan huomenna suunnitelman mukaan.  Olen henkisesti varautunut, että helppoa ei tule olemaan jatkossakaan. Nyt kuitenkin tietää, että eteenpäin mennään. Nyt keskityn leffaan What Maisie Knew hyvien karkkien kera.