Siirry pääsisältöön

Raiteille?

Takatalvi on iskenyt Heinolaan ja koiralenkille piti laittaa toppavaatteet. Ei haittaa, kun viime viikon sai nauttia haravoinnista bikineissä. Nyt voi hyvällä omalla tunnolla olla sisällä lämpimässä, leipoa ja suunnitella syksyä. Iltapäiväksi varasin kokovartalohieronnan, joka on vain puoliksi hemmottelua.

Kirjoitin aiemmin, että jälkipolvi on paljon minua valveutuneempi lentämisen suhteen kuin minä. Se sai minutkin miettimään muita vaihtoehtoja. Ensimmäisenä liityin Facebookin Maata pitkin matkustavat -ryhmään ja siitä se ajatus on pikku hiljaa kasvanut. Aion ensi marraskuussa matkustaa junalla jonnekin Suomea valoisampaan paikkaan.
Junamatkan tarkka kohde ja reitti ovat vielä päättämättä, mutta haaveilen päätyväni Lissaboniin tai Malagaan. En aio hankkia interrail-korttia, koska se on liian sitova. Etenen pätkä kerrallaan ja viivyn väliasemilla pari päivää, jos siltä tuntuu. Aikaahan on. Matkaa voisi tehdä vaikka kaksi viikkoa. Seurakin on vielä hakusessa, mutta pärjään kyllä yksiksenikin. Ainoa mietityttävä asia on matkatavaroiden määrä ja paino. Pakko pärjätä kevyellä rinkalla ja vähällä vaatemäärällä. Hotelli on järkevintä varata läheltä rautatieasemaa.

Toinenkin haave syksyksi on konkretisoitumassa; joogamatka Mallorcalle. Siinä on kolme mahtavaa juttua. 1. Loistava matkakumppani 2. Kaunis Mallorca 3. Viikko joogaa, salia ja vesijumppaa. Ihan täydellistä.
Aurinkomatkat.fi






Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita...
1 kommentti
Lue lisää

Kaljun elämää

Pelästyn edelleen, kun satun kulkemaan peilin ohi. Olen unohtanut, että eihän minulla olekaan hiuksia. Puoli päätä on jo ihan ok, mutta takaosassa on edelleen musta, ruma sänki. Jos en olisi ajellut hiuksiani, olisi minulla varmaan enää takaraivolla hiukset. Suvun kesken minulla olisi ns. Pentti-vaarin hiusmalli. Pari viikkoa olen harjoitellut trikoopipojen, huivien ja peruukin kanssa. Sekä kotona suurimman osan aikaa ilman mitään. Tuntuu, että perhekin on jo tottunut siihen. Tuntuisi tyhmältä olla pipo päässä kotona lämpiminä päivinä. Olin käymässä Stockalla peruukki päässä ja itse peruukkiin tottui nopeasti, mutta en peilikuvaani. Peruukin malli on ihan ok, mutta se loistaa kilometrin päähän epäluonnollisella kiillollaan 'Hei, olen peruukki'. Ehkä täytyy tutkailla vaihtoehtoja, jos löytyisi joku ei niin kiiltävä. Olen ollut pari iltaa, erityisesti iltaa, melko pirteä ja jaksanut käydä jopa asioilla. Sitä ennen olen kyllä ottanut parin tunnin päiväunet. Syöminen on edelleen su...
Lähetä kommentti
Lue lisää