Siirry pääsisältöön

Ei taas!

Tämä ei voi olla totta! Tämä ei ole kivaa! Mitä voisin tehdä paremmin?
Olen taas flunssassa. Johan olinkin Espanjan kuukauden terveenä. Ennen matkaahan olin kipeä edellisen kerran ja söin jopa vastentahtoisesti kuurin. D- ja C-vitamiinivarastot pitäisi olla pullollaan, sinkkitabletti kuuluu aamukouralliseen tabletteja ja kirpeä tyrnimehu aloittaa jokaisen aamun. Yritän välttää flunssaisia ihmisiä ja nahkahanskat kauppareissuilla ovat must. Silti taas.

Harmittaa erityisesti siksi, että edessä on monta mukavaa, odotettua matkaa. Ylihuomenna pitäisi lentää viikonlopuksi Rukalle ja ensi viikolla olisi junareissu Seinäjoelle. Sen jälkeen piipahdetaan Tukholmassa. Nolottaa jo siksikin, että viimeksikin Rukalla vieraillessa viime keväänä olin tosi kipeä ja tuttavaperheen lääkärirouva kuljetti labroissa, kuunteli keuhkoja ja kirjoitti kuurin. Ja nyt taas, kun olisi mahdollisuus päästä pitkästä aikaa laskettelemaan. Edellisen laskettelureissun Kitzbuelissä viime keväänä makasin hotellissa, kipeänä.

Tämän viikon ehdoton kohokohta oli joulukonsertti Vanhassa kirkossa. Helsingin Poliisisoittokunnan solistina oli tenori Mika Pohjonen. Meinasin mennä penkistä läpi, kun hän päästi täysin palkein Jouluyö, juhlayön ja monta muuta klassikkoa. Olin niin aloittelija, että lähdin konserttiin ilman Nessu-pakettia ja oli työ ja tuska pitää itsensä kasassa Varpunen jouluaamuna laulussa.

Eilen tulin mökille ja vietin päivän mukavan sähköasentajan kanssa. Tosin palelin flunssan alkusäveliä, kun täällä ei ollut lämmitystä asennuksen ajan. Nyt meillä on hieno, synkronoitu, etäohjattava Optiwatti-sähkösysteemi. Kaikkea pystyy säätämään mobiilisti tai netistä. Kätevää.

Nyt lähden kauppaan ja jätän odottamani kuntosalin väliin. Yritän olla kerrankin järkevä. Ostoslistalla on paljon inkivääriä. Eilen oli uutinen, että flunssa-aallon etenemisen ennustamaan Instagramin päivityksistä. Uskon.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita...

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan...

Vihdoinkin hyviäkin uutisia

Lääkäri soitti aamulla eilisistä labroista ja hoito näyttää jo vaikuttaneen positiivisesti arvoihin ja hoitoja jatketaan huomenna suunnitelman mukaan.  Olen henkisesti varautunut, että helppoa ei tule olemaan jatkossakaan. Nyt kuitenkin tietää, että eteenpäin mennään. Nyt keskityn leffaan What Maisie Knew hyvien karkkien kera.