Siirry pääsisältöön

Ihmisten ilmoilla

Pääsin vihdoin kesäretkelle Heinolan keskustaa pidemmälle ja oli kyllä piristävä matka. 


Alku ei ollut kovin lupaava, kun nukuin edellisen yön todella huonosti. Flunssani on ollut jo paljon parempi, mutta sitten yskinkin koko yön ja hengitys kuulosti rätinältä. Konsultoin lääkäriystävääni, joka patisti keuhkokuvaan. Päätin kokeilla kepillä jäätä ja soitin työterveyshuoltoon. Sitten kaikki sujuikin kuin rasvattu. Sain ajan Tampereen uudesta Pohjola Sairaalasta, joka sijaitsi kauniissa Tampella tehdasmiljöössä. 

Prosessi oli niin nopea, että en ehtinyt edes lukea hyviä lehtiä. 40 minuuttia ja olin tavannut lääkärin kahdesti ja käynyt labrassa ja röntgenissä. Hiukan oli vielä nestettä toisessa keuhkossa, mutta ei mitään tulehdukseen viittaavaa. Virusperäiseen tautiin ei ole antibiooteista mitään apua, joten sain yöyskään yskänlääkettä ja seuraava yö menikin rauhallisesti.

Lounaan söimme viihtyisässä kauppahallissa, jossa suosikkini on Neljä vuodenaikaa. Sen jälkeen kävimme Sara Hildenin taidemuseossa katsomassa Kimmo Kaivannon näyttelyn. 

Illallisen söimme Näsinneulassa. Siitä on vuosia, kun olen viimeksi käynyt siellä ja olin jo unohtanut kuinka upea se on. Näköalat ovat huikeat. Valitsimme yllätysmenun, joka oli mauiltaan erinomainen, mutta minulle aika tuhti. Vatsalaukkuni on edelleen aika varmaan pienempi. Ravintola pyörähti illan aikana kolmisen kertaa tornin ympäri ja auringonlasku oli hieno Näsijärven yllä 124 metristä katsellen.


Vähän tuli shoppailtuakin. Piti ostaa mm. uusi ripsiväri, kun oletin vanhan kuivuneen. Totuus olikin paljon tylsempi; olen menettänyt runsaasti ripsiä. Harmittaa, kun on ollut tärkeää meikata edes silmät päähän, kun muuten pää on aika simppeli näky. 






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita...

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan...

Sairaalamatkailua

Olipa reissu. Ajelin maanantaina Seinäjoelle äitini luo. Meillä oli mukavia suunnitelmia ajanvietteeksi, mutta osittain ne raukesivat, kun löysin itseni Keskussairaalan päivystyksestä. Edellisenä iltana alkoi koko vatsaa polttelemaan ja epäilin jo syöneeni siskotreffeillä ihanassa konditoriossa liikaa kakkua. Kipu jatkui koko yön ja lopulta se parkkeerasi alavatsan oikealle puolelle. Yöllä valvoessa googlailin oireet, paikalliset hoitolaitokset ja mietin, että kutsutaankohan tällaisissa tilanteissa yleensä ambulanssi. Aina sitä jotenkin yrittää sinnitellä ja tulee vähäteltyä oireitaan.  Soitin kiirepäivystykseen ja ulkopaikkakuntalaisena sain kutsun tulla suoraan päivystykseen. Siellä pääsin heti tutkimuksiin. Olin varautunut Meilahden päivystyksen kaltaisiin ruuhkiin ja pitkiin odotusaikoihin, mutta olinkin aamusella hetken ainoa asiakas. Lääkäri epäili vahvasti umpisuolen tulehdusta ja lähetti minut päivystysosastolle odottamaan leikkausta. Se tehtiin päiväleikkausten jälk...