Siirry pääsisältöön

Tervetuloa töihin!

Tänään palasin töihin kahta viikkoa vaille vuoden sairasloman jälkeen. Olo oli kuin ekaluokkalaisella. 

Näin ihanasti työnantajani ottaa meidät aamuisin vastaan. 


Lämpimästi minut ottivat vastaan myös kaikki työkaverit. Tunsin itseni tervetulleeksi. Päivä sujui nopeasti orientoituen ja muutamaa infoa seuraten. Nautin päivästäni kovasti ja tuntui kuin en olisi poissa ollutkaan. 

Olin kotiin ajettaessa väsynyt, mutta kai sen osottain aiheutti ne henkiset kierrokset, joita palaaminen sai aikaan. Työterveyslääkäri sanoi, että jaksamisen näkee vasta kokeilemalla. 

Kotona sohva houkutteli, mutta revin itseni puistojoogaan. Raikas (oli pirun kylmä) ulkoilma piristi ja joogakin sujui hyvin pitkän tauon jälkeen.


Nyt olen nauttinut pari mukillista ihanaa Detox-teetä ja kohta painun pehkuihin Mike Tysonin kera. 




Kommentit

  1. Hei! Luin juuri lävitse kaikki blogisi postaukset. Minulla on sama sairaus kuin sinullakin. Diagnoosin varmistus tuli eilen ja hoidot alkavat nyt kesäkuussa. Eli sama (oma) tie on edessä minullakin. Hoito tapahtuu Meilahdessa. Kiitos ihanasta, rohkaisevasta blogistasi! Positiivisuutesi ja reippautesi teki vaikutuksen. Koska tulevat hoidot pelottavat, niin oli mukavaa saada myös tietoa joistakin yksityiskohdista, jotka liittyivät lääkkeiden vaikutuksiin. - Antoisia työvuosia ja onnellisia päiviä! toivoo Nina

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita...

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan...

Vihdoinkin hyviäkin uutisia

Lääkäri soitti aamulla eilisistä labroista ja hoito näyttää jo vaikuttaneen positiivisesti arvoihin ja hoitoja jatketaan huomenna suunnitelman mukaan.  Olen henkisesti varautunut, että helppoa ei tule olemaan jatkossakaan. Nyt kuitenkin tietää, että eteenpäin mennään. Nyt keskityn leffaan What Maisie Knew hyvien karkkien kera.