Siirry pääsisältöön

Paluu Pohjanmaalle

Oli ihanaa olla Lapissa edes yhden kerran vuodessa, vaikka liikuntapuoli jäikin vähän vaisuksi. Yritin kyllä joka päivä kävellä muutaman kilometrin ja pääsin kerran mäkeenkin. 

Olen lasketellut 38 vuotta ja Suomen rinteistä Ylläs on ykkönen. Pari päivää tuuli puhalsi niin hurjana, että gondoli ja istumahissi olivat kiinni. Näin käy siellä joka lomalla.  Nykyään olen niin mukavuudenhaluinen, että en viitsi enää lähteä ankkurihissiin palelemaan. Juuri hissien vuoksi tykkään lasketella Alpeilla.


Laskettelu sujui terveyden puolesta mainiosti. Tosin olin rinteessä vain kolme tuntia ja se oli ihan riittävästi. Olisi pitänyt jatkaa sinnikkäästi se kyykkyhaaste loppuun niin olisi reidetkin kestäneet paremmin.

Olen varmaan usein kirjoittanut huolehtivasta aviomiehestäni. Kuka muu varustaisi vaimon rinteeseen näin hyvillä eväillä? 


Tänään ajelimme äitini kanssa takaisin Seinäjoelle tai oikeammin äitini kaasutteli. Tarkkaan piti tarkkailla hänen raskasta kaasujalkaansa, kun Oulu - Seinäjoki välillä oli varmaan 30 kuvauspönttöä. Onneksi ei välähtänyt, koska kukaan varttuneempi nainen ei enää halua olla valokuvissa ja pahimmassa tapauksessa pitää vielä mennä poliisilaitokselle myöntämään olevansa ihan itse kuvissa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita...

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan...

Vihdoinkin hyviäkin uutisia

Lääkäri soitti aamulla eilisistä labroista ja hoito näyttää jo vaikuttaneen positiivisesti arvoihin ja hoitoja jatketaan huomenna suunnitelman mukaan.  Olen henkisesti varautunut, että helppoa ei tule olemaan jatkossakaan. Nyt kuitenkin tietää, että eteenpäin mennään. Nyt keskityn leffaan What Maisie Knew hyvien karkkien kera.