Siirry pääsisältöön

Toisen syklin viimeinen piikki

Tänään saavutin taas yhden etapin eli toisen hoitosyklin viimeinen, neljäs pistos, tuikattiin vatsaan vartissa. Nyt alkaa kovin odottamani tauko, vaikka kaikki onkin toistaiseksi tässä syklissä sujunut hyvin. Ei ole noussut kuumetta, mikä oli suurin pelkoni ja olen selvinnyt vain väsymyksellä. Kaikki näyttää aina toistuvan ja nyt tiedän, että ensi yön pyöriskelen sängyssä kortisonin takia ja huomenna nukun univelat takaisin. 

Onneksi kävin tänään kirjastossa ja yöpöydällä odottaa kolme hyvää kirjaa. Nyt vain pitää päättää lähdenkö matkalle Barcelonan, Tukholman vai New Yorkin alamaailmaan. Se Veera Niemisen kirja oli vallan mainio. Suosittelen kaikille itäsuomalaisille, jotka joutuvat kuin ulkomaille tullessaan Varsinais-Suomeen. Olen luullut, että meillä pohjalaisilla ei aina löydy tunneilmaisua, mutta taidammekin olla ihan suupaltteja.

Tänään oli myös kotimme ensimmäinen näyttö, ei vielä kovin mainostettu, mutta oli sentään joku jo löytänyt tiensä tänne. Olemme kyllä varautuneet parin kuukauden myyntiaikaan. Pikkuinen huoli on tietenkin edessä oleva muutto ja erityisesti siksi, että seuraavasta kodista ei ole hajuakaan. No, asioilla on taipumus järjestyä.

Kommentit

  1. Eiköhän meistä ole muuttoavuksi ja meidän sohvalle mahtuu nukkumaan kaksi ja Eve voi pitää majaa vaikka saunassa ;)

    -Oona

    VastaaPoista
  2. Täällä myös muuttoapua sitten tarjolla! Ja meillekin mahtuu hätämajoitukseen tarvittaessa. :)

    Mutta kuten sanoitkin, asioilla on tapana järjestyä.

    -.v.-

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita kriitiko

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan

Sinä pieni urhea nainen

                                                                           Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen, kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun: Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun. Eeva Kilpi Kylläpä on kulunut pitkä aika, yli kaksi kuukautta, kun olen viimeksi kirjoittanut mitään. Olen jo saanut huolestuneita kyselyitä voinnistani. Älkää olko huolissanne. Kaikki on oikein hyvin. Jostain syystä yleinen innostukseni kirjoittamiseen on ollut kateissa.  Joulu sujui varsin perinteisesti mökillä, mutta aiottua pienemmällä kokoonpanolla. Uusi vuosi vietettiin tuttavien luona Rukalla ja sieltä ajeltiin Lapin maisemia ihaillen Äkäslompoloon. Viikko tarjosi vaihtelevia säitä, kuten usein tammikuussa. Olen käynyt Ylläksellä 44 vuotta ja oli varmaan ensimmäinen kerta, kun tunturin huipulla oli tyyntä. Alkuviikosta inversio oli voimakas ja se aiheutti suuret lämpötilan vaihtelut.