Siirry pääsisältöön

Pienet isot asiat

Vaikka julkinen terveydenhuolto tarjoaa erinomaisen ja ystävällisen hoidon, on kaikilla arjen pienillä asioilla mahtavat voimat. 

Ystäväni totesi tänään, että minulla on varmaan maailman paras huolehtija täällä kotona. Se on niin totta. Se näkyy kaikissa maailman pienissä ja isoissa arjen asioissa, kuten vaikka kuvan ahvenherkkuleivässä. Itse kalastettu, tietty. Mikään kirjoitettu sana ei riitä kuvaamaan kiitollisuutta ja arvostusta. 


Kaunis ele oli myöskin vitamiinitoimitus mökkinaapurin kasvimaalta. Eihän näillä herkuilla voi muuta kuin parantua☺. Yhtä arvokkaita ovat kaikki ystävien yhteydenotot, kiitos. Elämän eliksiiriä henkisesti ja fyysisesti.

Tänään oli taas hoitopäivä ja siihen kuului onneksi myös kynsihuolto ja mukava terassilounas, ettei ollut pelkkää piikitystä.

Nyt aion antaa ensimmäisen kerran pikkisormeni pelimaailmalle ja aloittaa kansainvälisen Backgammon-urani. Eli jos blogissa ei tapahdu lähiaikoina mitään, tiedätte missä olen kyynärpäitäni myöten.

Kommentit

  1. Tiedän, että sinusta pidetään siellä todella hyvää huolta. Anna niiden paapoa:).

    Muista pysyä sitten rahapeleistä erossa;).

    VastaaPoista
  2. Mites on Caraliinan pelit sujuneet? :)

    -v-

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiakaskokemuksia Valiolta ja leffoista

Hyvä asiakaskokemus Perheeni suosikkijuusto on Oltermanni. Sen säilyttäminen ilmatiiviisti on aina ollut haaste. Muistin, että joskus oli myynnissä erikoiseriä juustoja pyöreässä muovirasiassa. Laitoin Valiolle palautetta, että toivoisin niitä jälleen myyntiin tai muuta vinkkiä säilytykseen. Muissa juustoissa on mm. näppärä tarra sulkemiseen. Meni kolme päivää ja postilaatikossa oli näppärä muovikansi. Loistavaa ja nopeaa reagointia pulmaani.  Oscarin arvoisen elokuvan etsintää Olen taas kuluttanut Finnkinon penkkejä parin leffan verran. Ensin kävin katsomassa Talvisen tarinan, joka on maaginen aikuisten satu. Kuten sadussa aina, tässäkin hyvä voittaa pahan. Pisteitä tulee aina automaattisesti kaikille New Yorkiin sijoittuvile leffoille.  Eilen kävin katsomassa The Monuments Menin. Olin odottanut sitä kovasti nähtyäni trailerin useasti. Ja tietysti George Clooneyta katsoisi pari tuntia mukavassa penkissä karkkeja syöden vaikka still-kuvana. Elokuva ei saanut hyviä arvosteluita...

Mitä eroa on pohjalaisella naisella ja terroristillä?

No, terroristin kanssa voi neuvotella. Ajattelin kirjoittaa jotain Naistenpäivän kunniaksi ja sitähän ei voi tehdä ilman viittauksia omiin juuriinsa. Pitäisi varmaan kirjoittaa tärkeistä asioista, kuten lapsiavioliitoista, ihmiskaupasta, tyttöjen kouluttamista, perheväkivallan uhreista jne., mutta päätin ottaa henkilökohtaisemman näkökulman. Jotenkin tämä elämänvaihe on sellainen, että en nyt kestä ahdistavia ja raskaita aiheita. Jatkan siis pohjalaisuuden teemalla, koska se on niin voimakkaasti leimannut omaa elämääni naisena.   Perheessämme oli kolme tytärtä, joista minä olen keskimmäinen. Isäni sanoi, että neljän naisen kanssa pärjää, kun pitää lompsan auki ja suun kiinni. Hän kyllä piti hyvin periaatteestaan kiinni. Aina, kun käväisin liikkeessämme, laittoi hän käden takataskussa olevalle lompakolle ja kysyi "Paljonko?". Sanotaan, että isän tapa kohdata tyttärensä, muovaa eniten itsetuntoa. Kyllä sinä olet fiksu tyttö ja pärjäät varmasti elämässä. Ei sinusta koskaan...

Vihdoinkin hyviäkin uutisia

Lääkäri soitti aamulla eilisistä labroista ja hoito näyttää jo vaikuttaneen positiivisesti arvoihin ja hoitoja jatketaan huomenna suunnitelman mukaan.  Olen henkisesti varautunut, että helppoa ei tule olemaan jatkossakaan. Nyt kuitenkin tietää, että eteenpäin mennään. Nyt keskityn leffaan What Maisie Knew hyvien karkkien kera.